Ukko-Joron pitäjä

Ukko-Joro, nimeltään Joros, Joronen tai Joroinen, tuli arveluiden mukaan idästä, Äyräpäästä. Hänestä ei jäljelle ole jäänyt sukua, ei huonetta, mutta pitäjälle hän antoi nimensä Joroinen.

Ruotsin- ja ranskankielinen puheensorina täytti kartanoiden salit ja salongit. Seurustelu sujui kepeänä vailla suurempaa huolta, vaikka valtakuntien rajalla elon olisi voinut muuksi kuvitella. Haapaniemen sotakoulun kadetit olivat oivallista seuraa kartanoiden röökynöille ja mamselleille. Kesäisin ajeltiin hevosten vetämillä rilloilla, käyskenneltiin parasolleja pyöritellen puutarhoissa tai istuttiin iltapäivää huvimajoissa.

Talvisin kaakeliuunien hohtaessa lämpöä pelattiin korttia tai musisoitiin. Savon säätyläisten elämää piristivät Tukholmasta, huhujen mukaan jopa Pariisista tulleet musiikki- ja teatteriseurueet. Joroisten seuraelämä oli jo 1700-luvun loppupuolella tanssiaisineen niin vilkasta, että pitäjää alettiin kutsua "Pikku Pariisiksi" tai "Savon Pariisiksi".

Seudun varhaisimmista asukkaista tiedämme vain sen, mitä kertovat ruukunkappaleet ja muutamat kiviset työkalut. Monet paikannimet muistuttavat saamelaisista, joista osa ehkä jäi tänne pysyvästi muiden siirtyessä kohti pohjoista niin lännestä kuin idästä saapuneiden eränkävijöiden ja kaskiviljelijöiden jaloista.