Tervetuloa

1.      TARJOAMME VARHAISKASVATUSTA JOUSTAVASTI PERHEIDEN TARPEEN MUKAAN

 

Joroisten kunnassa on käytössä tuntiperusteinen laskutus. Perheet voivat valita tarvitsemansa tuntimäärän ja varhaiskasvatusmaksu määräytyy varattujen tuntien mukaan. Lisätietoa asiakasmaksuista antaa varhaiskasvatuksen toimistosihteeri Leila Liuska 040 662 0012, leila.liuska@joroinen.fi.

Kaikilla lapsilla on subjektiivinen oikeus osallistua varhaiskasvatukseen lapsen tarpeen mukaan, varhaiskasvatusyksikön normaalin aukioloajan puitteissa (7-17).

Vuorohoitoa on lapsen hoito arkisin klo 18.00 – 06.00 välisenä aikana sekä viikonloppuisin järjestettävä hoito. Vuorohoidon järjestämisen perusteena on se, että molemmat huoltajat tarvitsevat työn tai opiskelun vuoksi lapselleen hoitoa edellä mainittuina aikoina.

Yö- ja viikonloppuhoito ostetaan pääasiassa Varkauden kaupungilta. Mikäli Varkauden kaupunki ei jostakin syystä pysty hoitoa myymään, järjestetään yö- ja viikonloppuhoito Joroisten kunnan toimesta muulla tavoin.

Aamuhoito alkaa aikaisintaan klo 5.30 ja iltahoito päättyy viimeistään klo 22. Jos lapsi tarvitsee tilapäisesti vuorohoitoa muuna aikana, asiasta voi neuvotella varhaiskasvatuksen esimiehen kanssa.

Lapsen hoitoaika perustuu vuorohoidossa huoltajien työvuoroihin. Lapsen hoitoaika on siis huoltajien työaika + työmatkat.

Lapsen hoitoajat tulee ilmoittaa sähköisen varhaiskasvatusaikojen varausjärjestelmän kautta. Hoitoaikojen ilmoittaminen lukkiutuu sunnuntaisin klo 23, viikkoa ennen ilmoitettavaa ajankohtaa.

Varhaiskasvatusaikavarauksiin edellä mainitun ajankohdan jälkeen tulevia lisätarpeita voidaan ottaa huomioon vain jos kyseiseen kellonaikaan on jo varattu työntekijöitä ja ryhmässä on tilaa.

Vanhemman vapaa-, loma-, sairauspäivät eivät ole vuorohoidon peruste. Lapsi voi tulla tuolloin tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen yksikön normaalin aukioloajan puitteissa.

Suositeltava hoitopäivän enimmäispituus on 10 tuntia ja lapsen edun mukaista on pitää keskimäärin kahdeksan vapaapäivää kuukaudessa.

Tutustumiskäyntejä lapsen varhaiskasvatuspaikkaan järjestetään perheen toiveiden mukaan 1-3 kertaa varhaiskasvatussuhdetta edeltävin viikkojen aikana. Tutustumiskäynnin kesto on maksimissaan kolme tuntia.

 

2.      MEILLE VOIT ILMOITTAA LAPSESI VARHAISKASVATUSAJAT HELPOSTI SÄHKÖISEN ASIOINTIPALVELUN KAUTTA

 

Ilmoituksen voi tehdä yhdeksi viikoksi tai pidemmäksi ajaksi kerrallaan. Suosittelemme ilmoittamaan varhaiskasvatusajat niin pitkäksi ajaksi kuin mahdollista. Varhaiskasvatusaikojen sähköinen ilmoittaminen lukkiutuu sunnuntaisin klo 23 viikkoa ennen ilmoitettavaa ajankohtaa. Ilmoitusta voi tarpeen mukaan päivittää lukkiutumiseen asti. Vuorohoidon (ilta-, yö- ja viikonloppuhoito) tarve on myös ilmoitettava sähköisen asioinnin kautta. Varhaiskasvatusaikavarauksiin edellä mainitun ajankohdan jälkeen tulevia lisätarpeita voidaan ottaa huomioon vain jos kyseiseen kellonaikaan on jo varattu työntekijöitä ja ryhmässä on tilaa.

Jos lapsi ei tarvitse varhaiskasvatusta valitse poissa ja poissaolon syy: Ennalta ilmoitettu poissaolo tai sairaus. Pitkä poissaolo painike löytyy sivun yläreunasta. Tätä käyttämällä voit ilmoittaa esim. lomat. Jos lapsi osallistuu poissaolosta huolimatta esiopetukseen muista merkitä täppä ”osallistuu esiopetukseen”. Huoltaja ilmoittaa varhaiskasvatuspaikkaan lapsen äkillisestä poissaolosta. Varhaiskasvatuksen työntekijä merkitsee lapselle Vaka Mobiiliin huoltajan ilmoituksen mukaisesti joko muu poissaolo tai sairaus.

Varhaiskasvatusaikojen yhteenvedosta sivun alareunasta huoltajat näkevät varatut varhaiskasvatustunnit (varhaiskasvatuksen asiakasmaksupäätös), ilmoitetut ja käytetyt tunnit kuluvan kuukauden ajalta. Viikkokohtainen erittely näkyy sivun oikeassa reunassa. Varhaiskasvatusmaksut peritään varattujen tuntien mukaan (ilmoitetut tunnit eivät saa ylittää varattujen tuntien määrää). Mikäli käytetyt tunnit ylittävät varattujen tuntien määrän yli kahdella tunnilla, peritään maksu seuraavan maksuluokan mukaan.

 

3.      KOHTAAMME HUOLTAJAT AAMUISIN JA ILTAPÄIVISIN

 

Perheelle jaetaan jokaista lasta kohden kaksi NFC-tunnistetta eli tägiä, joilla leimataan kännykkään varhaiskasvatukseen tullessa ja lähtiessä. Huoltajat kuittaavat tägit saaduiksi ja palautetuiksi. Kadonneesta tägistä perimme kymmenen euroa. Leimaamalla pidämme kirjaa käytetyistä varhaiskasvatustunneista, joita huoltajat voivat tarkastella sähköisessä asiointipalvelussa. Mobiilikirjaaminen vapauttaa varhaiskasvatuksen työntekijät kirjausten osalta toimistotöistä lasten pariin.

Leimaushetki on mukava huoltajan ja varhaiskasvatuksen työntekijän päivittäinen kohtaaminen, jossa on luontevaa vaihtaa kuulumisia. Työntekijät voivat kirjata lapsen päivän kuulumisia Vaka Mukana – sovellukseen. Tämä varmistaa huoltajalle tiedonsaannin lapsen päivästä, vaikka lapsen ryhmän työntekijät eivät olisi enää paikalla. Mukavat päivän kuulumiset kerrotaan lapsen kuullen, ikävämmät tapahtumat (jotka aina päivän aikana lapsen kanssa selvitetään) kerrotaan huoltajille esimerkiksi Wilman kautta tai soittamalla. Näin haluamme vahvistaa lapsen itsetuntoa.

 

4.      YHDESSÄ ONNISTUMME

 

Lapsen toimivan arjen turvaamiseksi on tärkeää, että tiedonkulku kodin ja varhaiskasvatuspaikan välillä on sujuvaa. Kuluvaa päivää koskevat asiat viestitään soittamalla, tekstiviestinä tai whatsapp-viestinä. Huolehdithan, että olet tallentanut lapsesi varhaiskasvatusyksikön yhteystiedot. Erilaiset tiedotteet, kyselyt, yms viestinnän lähetämme Wilman kautta.

Wilma-tunnuksen saatte sähköpostissa. Wilmaan liittyvissä kysymyksissä voitte olla yhteydessä koulusihteeri Maija Partaseen (040 518 79 77, maija.partanen@joroinen.fi)

Jokaiselle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma, lapsen vasu, jonka tehtävänä on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lapsen vasu on varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien vasu-keskustelussa yhdessä laatima sopimus siitä, kuinka kasvattajien tulee toimia, jotta lapsen yksilöllistä kasvua, oppimista ja hyvinvointia edistetään. Tarvittaessa vasu-keskustelussa käytetään apuna tulkkia. Vasu laaditaan heti, kun henkilökunta on tutustunut lapseen riittävästi, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua varhaiskasvatuksen aloittamisesta. Jatkossa vasu laaditaan syksyllä ja sitä arvioidaan keväällä, tarvittaessa useammin. 

Huoltajat osallistuvat varhaiskasvatustoiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Jokaisesta yksiköstä löytyy seinältä toivepuu tms, johon huoltajat voivat kirjata omia tai lasten toiveita. Huoltajilta kysytään toimintakauden alussa toiveita toiminnalle, esimerkiksi yhteiset tapahtumat. Huoltajat voivat arvioida vuoden aikana esim. ilmapiiriä, varhaiskasvatusyksikön tiloja jne.

Varhaiskasvatuksessa voidaan järjestää tapahtumia koko varhaiskasvatukselle tai varhaiskasvatusyksiköittäin. Jokaisessa yksikössä järjestetään syksyllä vanhempainilta sekä vuoden aikana 1-2 perheille tarkoitettua tapahtumaa.

 

 

5.      TOIMIVAN ARJEN RUTIINIT

 

Kiireetön aamuhetki omien huoltajien kanssa ennen päivän askareisiin siirtymistä on lapselle tärkeä. Saavuttaessa varhaiskasvatukseen, huoltajat ohjaavat lapsen ulkovaatteiden riisumisen jälkeen käsienpesulle. Mahdollisuus rauhallisiin hyvästeihin luo pohjan mukavalle päivälle. Lapsi voi tuntea eroahdistusta, etenkin varhaiskasvatuspolun alussa. Tutustumiskäynnillä huoltajien kanssa sovitaan kuinka toimitaan tilanteessa, jossa lapsen on vaikea irtautua huoltajasta. Huoltajille lähetetään viesti, kun lapsen päivän touhut ovat käynnistyneet ja murhe unohtunut.  

Lapselle on hyvä varata vaihtovaatteita kastumisen ja likaantumisen varalta niin sisälle kuin ulos. Voimme ulkoilla lähes säällä kuin säällä, kun lapsella on säänmukainen varustus. Varhaiskasvatuksessa emme rajoita lasten leikkejä (esimerkiksi vesileikit sadesäällä) vaatteiden likaantumisen tai kastumisen pelossa (maalaisjärkeä käyttäen).  

Noudatamme varhaiskasvatuksen ruokasuosituksia (Opetushallitus, THL). Erityisruokavalioiden noudattamisesta sovitaan tapauskohtaisesti.  

Varhaiskasvatuksessa toteutetaan satunnaista, välitöntä tai pitkäaikaissairauteen liittyvää lääkärin määräämää lääkehoitoa. Lääkehoito toteutetaan lapselle laaditun yksilöllisen lääkehoitosuunnitelman mukaan ja aina yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltaja vastaa lapsen lääkkeen toimittamisesta varhaiskasvatuksen yksikköön. Varhaiskasvatuksessa annetaan vain lääkärin lapselle määräämiä reseptilääkkeitä, jotka ovat välttämättömiä antaa hoitopäivän aikana. Lääkkeen on aina oltava alkuperäispakkauksessa ja siitä on käytävä ilmi annostus. Tarkempi ohjeistus on Joroisten kunnan lääkehoitosuunnitelmassa.

Jos lapsella tai perheenjäsenellä on sairastumisen oireita, suositellaan jäämistä kotiin. Jos olette epävarmoja siitä, voitteko tuoda lapsen varhaiskasvatukseen, ottakaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

 

6.      KAIKISSA TILANTEISSA LAPSEN PARHAAKSI

 

6.1   KOLMIPORTAINEN TUKI

 

Varhaiskasvatus on kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä, oppimista sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueella eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös silloin, kun lapsen kasvuolot vaarantuvat eivätkä näin ollen turvaa lapsen terveyttä, kasvua ja hyvinvointia. Joroisten varhaiskasvatuksessa tuen antamista ohjaa Kolmiportaisen tuen -malli, jossa tuen portaat on jaettu yleiseen (kaikille tarkoitettuun), tehostettuun ja erityiseen tukeen. Tuki järjestetään siinä yksikössä ja ryhmässä, jossa lapsi olisi ilman tuen tarvettakin, mikäli vain mahdollista.  Varhaiskasvatuksessa työskentelevä koulutettu henkilöstö ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja takaavat jokaiselle lapselle hänen tarvitsemansa tuen.

 

6.2   AVEKKI

 

Varhaiskasvatuksen henkilöstö on käynyt AVEKKI-koulutuksen (Koulutus- ja toimintatapamalli väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan). Toimintatapamallissa korostetaan lapsen kuuntelua, ajatusten, tunteiden ja tarpeiden ymmärtämistä sekä pelon ja häpeän kokemusten jakamista.  Läsnäolo, ennakointi ja aktiivinen puuttuminen ovat AVEKKI-toimintatapamallin kulmakivet. Jos lapsi ilmaisee pahaa oloaan, käyttäytymällä aggressiivisesti (satuttaa itseään tai muita, rikkoo tavaroita), on henkilökunnalla velvollisuus puuttua tilanteeseen turvallisen hallinnan keinoin (holding). Lapsella on kiinnipitotilanteessa mahdollisuus purkaa omia aggressioitaan turvallisesti. Tavoitteena on tukea lapsen rajojen oppimista ja tunteiden hallitsemista tilanteissa, joissa lapsi ei pysty vielä itse hallitsemaan tunteitaan. Kiinnipito on aina viimeinen keino, kun mitään muuta ei ole enää tehtävissä lapsen rauhoittamiseksi.

 

 

6.3   EI KIUSATA!

 

Varhaiskasvatus perustuu positiiviseen pedagogiikkaan, jossa huomio kiinnitetään lapsen osaamiseen ja onnistumiseen. Lapsi hyväksytään kaikkine tunteineen, vaikka hänen tekojaan ei aina hyväksytäkään. Kaikkia kunnioittavassa ilmapiirissä ei sallita kiusaamista. Joroisten kunnan varhaiskasvatuksessa toimitaan ”Ei kiusata!” – suunnitelman mukaisesti.

 

6.4   RESURSSITIIMI

 

Joroisissa toimii oppimisen ja kasvun tuen malli, jonka yhtenä keskeisenä työkaluna on moniammatillinen resurssitiimi. Jos varhaiskasvatuksessa huomaamme, että lapsen tai perheen tilanne vaatii erityistä tukea/apua eri palveluista, tarjoamme huoltajille mahdollisuutta täyttää Joroisten kunnan sivulta löytyvä ”Yhteydenottolomake lapsiperhepalveluihin”.  Täytetty lomake toimitetaan varhaiskasvatuksen esimiehelle, päiväkodinjohtajalle, johtavalle sosiaalityöntekijälle tai resurssikoordinaattorille. Täytetyt lomakkeet käsitellään perjantaisin kokoontuvassa resurssitiimissä, jossa on edustus sosiaalitoimesta, terveydenhuollosta, koulutoimesta ja varhaiskasvatuksesta. Resurssitiimin tarkoituksena on löytää monialaisen asiantuntemuksen ja tiedon avulla sopivat työntekijät auttamaan lasta/perhettä. Joroisten kunnan www-sivulta löytyy etusivun oikeasta alareunasta perheille tarkoitettu APUA-nappi.

Mikäli huoltajat eivät ole halukkaita yhteistyön keinoin hakemaan apua lapsen tai perheen tilanteeseen, on henkilökunta velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen tuen tarpeen selvittämiseksi.

 

6.5   EPÄILY LAPSEN KALTOINKOHTELUSTA

 

Kaltoinkohtelu voi olla fyysistä pahoinpitelyä, psyykkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä tai puutteellista hoitoa. Epäily kaltoinkohtelusta voi herätä lapsen tai jonkun muun henkilön kertomana, piirtämänä tai kirjoittamana, lapsen käytöksestä, vammasta tai muusta löydöksestä. 

Lastensuojelulaki 25§: Varhaiskasvatuksen työntekijä on velvollinen ilmoittamaan sekä lapseen kohdistuneesta pahoinpitelyepäilystä että lapseen kohdistuneesta seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä lastensuojelun lisäksi suoraan poliisille.  Näissä tapauksissa ilmoituksesta ei saa kertoa perheelle. Perheeseen yhteyttä ottaa poliisi.

”Ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.” Ennen lastensuojeluilmoituksen tekemistä, varhaiskasvatuksen työntekijät keskustelevat huoltajien kanssa.

 

 

6.6   SOSIAALIPÄIVYSTYS

 

Sosiaalipäivystyksen palvelut on tarkoitettu joroislaisille kaiken ikäisille ja kaikille asiakasryhmille, jotka tarvitsevat kiireellisesti hoivaa, turvaa ja apua erilaisissa kriisi- ja sosiaalisissa hätätilanteissa.

Pohjois-Savon sosiaalipäivystys palvelee 1.1.2020 lukien 24/7 numerossa 044 718 39 30 (Kuopio).

Mikäli lasta ei tulla hakemaan varhaiskasvatuksesta eikä huoltajiin saada yhteyttä, varhaiskasvatuksen työntekijät ottavat yhteyttä joko lastensuojelusta vastaavaan sosiaalityöntekijään tai sosiaalipäivystykseen (virka-ajan ulkopuolella).