Tulevaisuuden Huutokoski
Hankkeen uutiskirjeet
Uutiskirje 11.2.2025
Uutiskirje 2.4.2025
Elämää radalle – täyttä höyryä! houkutteli vaikuttajia ja satoja osallistujia
Ohjelmallinen höyryjunamatka elinvoimaisen maaseudun ja kulttuurin sekä Pieksämäki –Savonlinna-radan ja sen henkilöliikenteen puolesta oli menestys: Elämää radalle – täyttä höyryä! -tapahtuma 24.8.2025 houkutteli 136-paikkaisen junan täyteen sekä Huutokosken, Joroisten, Kolkontaipaleen ja Rantasalmen asemille ja radan varrelle kaikkiaan satoja ihmisiä.
Höyryveturin savupilven alla muisteltiin junakokemuksia ja lättähattumatkoja; innostuttiin Melekein mamsellin juoruista niin, että niitä höystettiin muistoilla paikallishistoriasta; kuultiin trubaduuri Kari Suhosen musisointia ja ostettiin Piirakkamummon koppa tyhjäksi.
Iloinen puheenporina täytti vaunut, joita veti Pieksämäen Höyryveturiyhdistyksen väen haloilla ruokkima, 1921 Saksassa valmistettu raskas vaihtoveturi ”KANA”. Sen maksiminopeus on 40 kilometriä tunnissa, joten matka Pieksämäeltä Rantasalmelle ja takaisin kesti asemilla järjestettyine tapahtumineen liki yhdeksän tuntia.
Rantasalmen asemalla Rantasalmen kunta järjesti Joroisten kunnan, Aseman seudun kyläyhdistyksen ja Tuavihta Ay:n kanssa iltapäivällä Katse tulevaisuuteen -tilaisuuden. Siinä puhuneet vaikuttajat olivat yhtä mieltä siitä, että ratayhteys Pieksämäeltä Savonlinnaan ja edelleen Parikkalaan tulee saada kuntoon.
Etelä-Savon maakuntajohtajan Heini Utusen mielestä rataosuus pitää kunnostaa vaikka pala palalta: Laitaatsalmen silta on ratkaiseva osa, ja Savonlinna–Parikkala-osuuden kunnostamista puoltaa se, että kyseessä on Suomen suosituin kiskobussiyhteys.
”Lähetänkin tässä viestin liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelle ja koko maan hallitukselle vetoomuksena tämän rataosuuden investoinneista. Nyt kun liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee alueiden kanssa 2030-luvun ostoliikennettä, haluamme varmistaa Savonlinna–Parikkala-liikenteen jatkumisen 2030-luvulla. Pieksämäki–Savonlinna-liikenteen käynnistämisen tulee olla yhdessä asetettu tavoite.”
”Rata tarvitaan ihmisille, matkailijoille ja raaka-aineelle. Sillä voitaisiin turvata huoltovarmuus kaikissa olosuhteissa ja kaikenlaisissa mahdollisissa kriisitilanteissa.”
Vaikuttajapuheenvuoron käyttivät myös kansanedustajat Oskari Valtola (kok.) Mikkelistä ja Vesa Kallio (kesk.) Kangasniemeltä, Rantasalmen kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Juho Tiainen (kesk.) ja Joroisten kunnan hallintopäällikkö Virva Leväinen sekä Etelä-Savon kauppakamarin Savonlinnan kauppakamariosaston asiamies Miia Immonen.
Puheenvuoroissa korostuivat Itä-Suomen asema, Savon radan ja Karjalan radan yhdistäminen, huoltovarmuus sekä esimerkiksi matkailua ja puuteollisuutta palveleva ilmastoystävällinen ja kestävä liikenne. Väläytettiinpä Laitaatsalmen siltaa kohteeksi Naton jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenoinvestointeihin Suomessa.
Valtolan mukaan ratayhteys voi nousta esille nopeastikin huoltovarmuuden näkökulmasta.
Kallio mainitsi Suomen sisäisen eriytymisen, jonka raja menee Viitostiessä, ehkä kohta jopa Nelostiessä.
”Tämä tilaisuus, jossa on valtavasti ihmisiä, osoittaa sen, että emme ole unohdettu kansa. Nyt on aika vaikuttaa, sillä kun puolueissa tehdään ohjelmia seuraavalle vaalikaudelle, niin ne vaikuttavat tulevaan hallitusohjelmaan.”
Vaikuttamismahdollisuudet Joroisten ja Rantasalmen kuntien kautta avautuivat jo tapahtumassa, jossa osallistujat saivat kirjoittaa, mitä mahdollisuuksia Huutokoski–Parikkala-rata antaisi ja mihin rataa pitkin matkattaisiin.
Vastauksissa korostuivat huoltovarmuus, henkilökohtaiset matkustustarpeet ja Saimaan matkailupotentiaalin hyödyntäminen. Matkakohteista nousivat esiin etenkin Savonlinna ja Etelä-Savon eri kohteet kuten Pieksämäki, mutta myös Helsinki. Tarvetta olisi kauko-, alue- ja paikallisliikenteelle.
Kunnat ovat myös avanneet yhteisen, kaikille avoimen eloaradalle@gmail.com-postilaatikon. Siihen lähetettyjä ajatuksia, kehittämisideoita ja muistoja voidaan käyttää mm. ratayhteyden edunvalvonnassa ja suunnittelussa, tulevaisuuden liikenteen kehittämisessä ja paikallishistorian tallentamisessa.
Ajatus Elämää radalle – täyttä höyryä! -tapahtumasta syntyi Kolkontaipaleen kyläyhdistyksessä, ja innostus levisi Lumovoimaa kulttuurista- ja Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeisiin sekä Visit Joroinen ry:hyn. Liikkuvaan junaan tapahtumajärjestelyissä hyppäsivät Rantasalmen ja Joroisten kunnat, Aseman seudun kyläyhdistys ja Tuavihta Ay Rantasalmelta sekä Joroisten ja Huutokosken asemien yksityiset omistajat.
Järjestäjät saivat paljon hyvää palautetta ja toiveita samantyyppisestä tapahtumasta. Monet matkalaiset ja asemille saapuneet olivat innostuneet pukeutumaan entisaikojen tyyliin. Harmitusta aiheutti eniten se, että kaikille halukkaille ei riittänyt lippuja junaan.
Esiintyjiä tapahtumassa oli kahdeksan. Pieksämäen Höyryveturiyhdistyksen höyryjunan liikkeellelähdön mahdollistivat yritys-, yhdistys- ja henkilötukijat, joita oli Joroisista, Rantasalmelta ja lähialueelta yhteensä 16.
Lumovoimaa kulttuurista- ja Tulevaisuuden Huutokoski -hanke saavat EU:n maaseuturahoitusta SavonLuotsi Leader ry:n kautta.
(Päivitetty 27.8.2025)
Elämää radalle – täyttä höyryä! tuo 24.8. esiin kulttuuria ja Pieksämäki – Savonlinna-rataosuuden historiaa ja nykytilan
Tunnettuus ja saavutettavuus mahdollistavat elävän ja elinvoimaisen maaseudun. Kulttuuri tuo tunnettuutta, rautatie ja junat saavutettavuutta. Tämä ajatus yhdistää Rantasalmella toimivaa Kolkontaipaleen kyläyhdistys ry:tä, Rantasalmen kunnan hallinnoimaa Lumovoimaa kulttuurista -hanketta, Tulevaisuuden Huutokoski -hanketta ja Visit Joroinen ry:tä.
Nelikko järjestää sunnuntaina 24. elokuuta 2025 Elämää radalle – täyttä höyryä! -höyryjunamatkan Pieksämäeltä Huutokosken, Joroisten ja Kolkontaipaleen kautta Rantasalmelle ja takaisin. Merkittäviä mahdollistajia ovat matkaa tukevat yritykset ja yhteisöt Joroisista, Rantasalmelta ja lähialueelta.
Junassa, Joroisten yksityisomistuksessa olevalla rautatieasemalla ja Kolkontaipaleen kyläyhdistyksen omistamalla Kolkontaipaleen Pysäkillä eli entisellä asemalla on kulttuuripitoista ohjelmaa ja kummallakin asemalla pop up -kahvila. Huutokoskella on mahdollisuus nousta junaan ja junasta.
Samalla kun Pieksämäen Höyryveturiyhdistys ry huoltaa kalustoaan Rantasalmen rautatieasemalla, puhutaan Pieksämäki–Savonlinna-rataosuuden kunnostamisen ja sen henkilöliikenteen puolesta. Ruokailumahdollisuuden ja lasten pomppulinnan järjestää Asemanseudun kyläyhdistys.
Jos maastopalovaroitus estää höyryjunan kulun, junamatka ja Rantasalmen tilaisuus peruuntuvat.
Idea tapahtumasta syntyi Kolkontaipaleella, missä kyläyhdistys ja kylä ovat junien ystäviä ja haaveilivat alkujaan resiinatapahtumasta. Koska sen järjestäminen ei onnistunut, mieleen tuli isompi menopeli, höyryveturi.
”Suunnittelemme Pysäkkiin liittyvää toimintaa. Kolkontaipaleelta kerättiin rautatiemuistoja Suomen Rautatiemuseoon viime vuonna, ja aineksia olisi esimerkiksi näytelmään”, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Asko Linnaranta.
Höyryjuna-ajatus tavoitti Rantasalmen, Joroisten, Juvan ja Sulkavan yhteisen Lumovoimaa kulttuurista -hankkeen hankekoordinaattorin Riitta Kärkkäisen. Hän oli jo tehnyt yhteistyötä Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen kanssa.
Tapahtuma tukee EU:n maaseuturahoitusta SavonLuotsi Leader ry:n kautta saavien hankkeiden tavoitteita:
Lumovoimaa kulttuurista muun muassa kehittää uudenlaisia kulttuurisisältöjä, etsii uusia, yllättäviä tapahtumapaikkoja, vahvistaa kulttuurialan yhteistyötä, lisää alueen veto-, pito- ja lumovoimaa sekä kehittää alueellista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
”Tämä höyryveturitapahtuma on malliesimerkki alueellisesta ja monitahoisesta yhteistyöstä, joka on neljän kunnan yhteishankkeemme ydinajatuksia. Innostamme ja kannustamme eri toimijoita verkostoitumaan ja toimimaan yli kuntarajojen. Yhdessä tekemisessä on lumovoimaa!” sanoo Kärkkäinen.
Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen saavutettavuusnäkökulmasta olisi hienoa, jos tulevaisuudessa voisi nousta junaan vaikkapa Helsingissä, poistua junasta Huutokoskelle melomaan ja ulkoilemaan ja jatkaa siitä Joroisiin kesän kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin.
Visit Joroinen liittyi järjestäjäryhmään Joroisten kehittämiseksi yhä tunnetummaksi ja saavutettavammaksi käyntikohteeksi.
”Henkilöliikenne rataosuudella toisi kotimaiset ja kansainväliset matkailijat matkailukohteidemme ja tapahtumiemme äärelle helpommin ja helpottaisi paikallisten asukkaiden liikkumista lähialueella. Junaliikenteellä on tällä reitillä vahvat perinteet ja hieno historia, joka liittyy Suomen 1900-luvun tapahtumiin”, kuvaa Visit Joroisten toiminnanjohtaja Eve Antikainen.
Joroisten ja Rantasalmen kunnat ovat innostuneet tapahtumasta. Niiden edustajat ja vieraat kohtaavat Rantasalmen Katse tulevaisuudessa -tilaisuudessa Rantasalmen rautatieasemalla kello 14. Yksi puheenvuoron pitäjistä on Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen.
Tilaisuuden organisoi Rantasalmen kunta yhdessä Joroisten kunnan kanssa. Rantasalmen kunnan hallintojohtajan Jarkko Sanisalon mukaan historiajuna-ajelu on vahva osoitus siitä, kuinka merkittävää ja ajankohtaista Huutokoski–Parikkala-rataosuuden avaaminen on – niin liikenteellisesti, aluekehityksen näkökulmasta kuin elinvoiman kannalta.
”Tapahtuma tarvitaan siksi, että se tuo näkyväksi radan potentiaalin ja herättää keskustelua sen tulevaisuudesta. Rantasalmen kunta haluaa olla mukana, koska yhteys on alueelle strategisesti tärkeä ja liittyy suoraan saavutettavuuteen, matkailuun ja kestävään liikkumiseen.”
”Kunnan tavoitteena on vaikuttaa siihen, että rata otetaan uudelleen käyttöön osana Itä-Suomen laajempaa liikennekokonaisuutta. Hyöty näkyisi aikanaan muun muassa parempana liikenneyhteytenä, uusina kehittämismahdollisuuksina ja vahvempana vetovoimana niin asukkaille kuin yrityksille”, Sanisalo summaa.
Joroisten kunnanjohtaja Jaakko Kuronen kertoo, että Joroinen työskentelee jatkuvasti hyödyntääkseen yhä paremmin erinomaisen sijaintinsa radan, Viitostien, Varkauden lentopaikan ja Saimaan vesistöön liittyvän Joroisselän sijaintikuntana.
”Kymmenien miljoonien eurojen perusparannus Joroisten ja Savonlinnan väliselle radalle tehtiin 2008–2009, minkä jälkeen Laitaatsalmen silta purettiin. Olisi jo korkea aika saada rataosuus valmiiksi, muuten veronmaksajien jo käytetyt rahat menevät hukkaan”, sanoo Kuronen.
Joroisten aseman pihapiirissä on tapahtuman yhteydessä pop up -kahvila sekä kulttuuriohjelmaa.
Talonwäen kahvila on avoinna kello 10.30–13.00. Siitä voi ostaa juomia sekä suolaista ja makeaa kahvileipää joko paikalla nautittavaksi tai matkaevääksi. Maksu tapahtuu käteisellä. Juna pysähtyy asemalla kello 11.30–12.00.
Joroislainen Sisko Turunen soittaa harmonikalla vanhaa suomalaista tanssimusiikkia junaa odotettaessa, sen ollessa asemalla ja sen lähdettyä. Juna-aiheisia lauluja ovat Lentävä kalakukko, Kiskot vievät etelään, Savonmuan Hilima, Juna kulkee ja Meksikon pikajuna.
Esillä on vieraskirja, johon kävijät saavat kirjoittaa asemaan liittyviä muistoja tai tarinoita. Esillä on myös Joroisten Musiikkipäivien Kulttuuritarinat soimaan -hankkeen tarinoita ja sarjakuvia julisteina.
Joroisista junaan nousee tiettävästi myös seudun paras tiedonvälittäjä Melekein mamselli, joka tietää paitsi Huutokosken ruukin ja Kolkontaipaleen rukkastentekijäveljekset, niin myös radan nykytilan. Herraskaiset tavat hallitseva keittiöpiika hallitsee myös flirttailun jalon taidon, eikä kainostele tuoda mielipiteitään esiin.
Piha on esteetön ja paikalle pääsee hyvin esimerkiksi lastenrattailla. Lapsista kannattaa pitää huolta, sillä tapahtuma-alue on aivan radan tuntumassa. Asemalla ei ole käytettävissä wc:tä.
Piha-alueella ei ole parkkitilaa, käytössä on vain tienvarsipaikoitus. Kirkonkylälle on matkaa runsas kilometri, joten paikalle pääsee mukavasti jalan tai polkupyörällä.
Talonwäen kahvila ja oheisohjelma järjestetään tapahtumapäivänä, vaikka maastopalo estäisi höyryjunan kulun.
Piirakkamummo nousee junaan Joroisista, mutta hänen historiallinen esikuvansa leipoi karjalanpiirakoita aikanaan Rantasalmella.
Rautatieharrastajien sivustolle kirjatun muistitiedon mukaan Piirakkamummo asui ja leipoi Lautakankaan seisakkeen lähellä olleessa mökissään ja myi piirakoitaan jo 1960-luvulla sekä 1970–1980-luvuilla Savonlinnan ja Pieksämäen välisissä lättähatuissa – niissä Elämää radalle -höyryjunan Piirakkamummon mieskin muistaa piirakoita syöneensä.
Jos piirakat olivat loppuneet mummon korista, hänen miehensä saattoi tuoda seisakkeelle lisää piirakoita tai Piirakkamummo pyysi junaa odottamaan sen aikaa, kun hän kävi hakemassa täyden korin kotoaan.
Myös Elämää radalle -junan Piirakkamummo tekee yhteistyötä puolisonsa kanssa.
”Olemme tehneet piirakoita yhdessä 20 vuotta, mutta minä aloitin jo 40 vuotta sitten. Minä leivon, mies paistaa, voitelee ja tekee loppulaskennan.”
”Teen piirakat naapurin karjalaistädin ohjeilla. Helvi-täti oli Kiteeltä ja heitti aina kaulintavaiheessa minulta tulleet pitsireunaiset piirakat sivuun: pohjan piti olla ohut, keskeltä hieman paksumpi. Helvi-täti on jo edesmennyt.”
Elämää radalle -Piirakkamummon piirakoiden maku tulee voista, täytteen pienestä kermamäärästä ja siitä, että taikina on suurimmaksi osaksi ruista. Piirakat ovat laktoosittomia.
Musiikkia esittävät tapahtumapäivänä joroislaiset Kari Suhonen ja Sisko Turunen.
Rautateiden ja junamatkojen historia muuttuu musiikiksi junassa ja Kolkontaipaleen Pysäkillä, kun trubaduuri ja näyttelijä Kari Suhonen nousee kitaransa kanssa junaan Huutokoskella ja jää Kolkontaipaleen asemalle.
Suhosen repertuaariin kuuluu kymmenkunta rataliikenteeseen liittyvää kappaletta. Huutokoskelle sijoittuvan valssin Risteysasema 406 sanoittamiseen on osallistunut hänen isänsä, samalle matkalle osallistuva ja Kolkontaipaleella ratamuistojaan kertova Esko Suhonen. Muita kuultavia kappaleita ovat esimerkiksi Kari Tapion iskelmähitti Juna kulkee, One Way Ticketin suomenkielinen versio Menolippu ja Kirkan esittämä Hengaillaan, joka oli Suomen Euroviisu-edustaja 1984.
Joroisten asemalla Sisko Turunen soittaa juna-aiheisia lauluja, vanhaa tanssimusiikkia sekä osallistujien toivekappaleita Kultaisesta toivelaulukirjasta ja nuottikansiostaan.
”Monen mielestä kesä ja haitarimusiikki kuuluvat yhteen. Ihmiset haluavat mieluiten kuulla vanhaa tanssimusiikkia. Kotona tykkään soittaa edelleen klassista musiikkia, etenkin surullisia, moniäänisiä virsiä. Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta on hieno sävellys”, kertoo Turunen.
Tapahtumapäivänä hän soittelee ennen ja jälkeen junan tulon sekä junan pysähdyksen aikana. Instrumenttina on sähköinen digihaitari, joka sisältää kaiuttimet ja basson: tavalliseen haitariin verrattuna soitin on ääneltään pehmeämpi ja helpompi soittaa. Digihaitarista saa lähes kaikkien muiden soittimien paitsi rumpujen äänet.
(Päivitetty 20.8.2025)
Mehtämikko tutustui Huutokosken melonta- ja kalavesiin
Suositun YouTube-kanavan pitäjä, pohjoisten erämaiden samooja Mehtämikko laskeutui tiistaina 12. elokuuta tänne etelään eli Huutokoskelle ja Joroisiin tutustumaan Huutokosken melontareittiin ja sen varrella oleviin kalavesiin. Virkistäytymässä ja murkinoimassa hän kävi päivällä Sysmäjärven Kaupinsaaressa ja illansuussa Huutokosken pikkusaaressa.
Mehtämikko kuvasi samalla Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen tilauksesta Huutokosken alueen markkinointivideoita, joita hanke, Joroisten kunta ja Visit Joroinen saavat käyttää jatkossa alueen markkinoinnissa. Videot valmistuvat syyskuussa.
Asiantuntevina oppaina Mehtämikolla olivat Sakke Häyrinen hankkeen kanssa yhteistyötä tekevästä Joroisten osakaskunnasta ja Jarkko Hautamäki Huutokosken melontakehittämistä tukevasta Pieksämäen Kanoottiseurasta. Kalavesistä antoi tietoa kalastuksenvalvoja Seppo Tirkkonen Joroisten osakaskunnasta – ja kyllähän Ahti soi Mehtämikolle antejaan.
Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen yhtenä tavoitteena on aloittaa Huutokosken alueen tekeminen tunnetuksi. Huutokosken tunnettuutta ja saavutettavuutta edistävä, kaikille avoin työpaja järjestetään myöhemmin syksyllä.
(Päivitetty 14.8.2025)
Mitä mieltä olet Joroisten kesäulkoilureiteistä? Mikä houkuttelisi Huutokoskelle
Tulevaisuuden Huutokoski -hanke on avannut verkkokyselyn, jossa jokainen voi antaa palautetta Joroisten kesäulkoilureiteistä eli melonta, kävely- ja pyöräilyreiteistä. Samalla voi kertoa tiedossaan olevista reiteistä sekä esittää kehittämistoiveita. Ympäristöystävällistä pyörämatkailua edistäisi se, että pyöräilyreitit olisivat houkuttelevia, tarjoaisivat kiinnostavaa näkemistä ja hyviä taukopaikkoja sekä liittyisivät toisiinsa yli kuntarajojen.
Samassa kyselyssä on mahdollista kertoa, mitkä rakenteet ja palvelut houkuttelisivat Huutokoskelle ulkoilemaan ja nauttimaan luonnosta. Nyt kerätään siis vielä lisää tietoa samasta aihepiiristä kuin Loma Savossa- ja Kesä & Koti -tapahtumien yhteydessä huhti- ja kesäkuussa järjestetyissä verkkokyselyissä. Näiden aiempien kyselyjen tuloksista kerrotaan alla.
Kysely avautui 10.7.2025 ja siihen on mahdollista vastata sunnuntaihin 17.8.2025 klo 23 saakka. Kyselylomake on laadittu sekä suomeksi että englanniksi, jotta vastauksia saataisiin mahdollisimman monenlaisilta vastaajilta. Vastauksia käytetään hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä hanketta mahdollisesti seuraavassa Huutokosken ja Joroisten kunnan kehittämistyössä.
Kyselyyn voi vastata nimettömästi, mutta kaikkien yhteystietonsa antaneiden vastaajien kesken arvotaan kyselyn päätyttyä tuotepaketti.
(Päivitetty 10.7.2025)
Luonnossa oleskelu, teemapolku, historia ja riippusilta kiinnostaisivat Huutokoskella
Tulevaisuuden Huutokoski -hanke piti huhti- ja kesäkuussa kahden eri tapahtuman aikaan lyhyen Mitä haluaisit tehdä Huutokoskella? -kyselyn siitä, mitkä rakenteet, aktiviteetit ja palvelut kiinnostaisivat mahdollisia Huutokoskella kävijöitä kuten retkeilijöitä, vesistön virkistyskäyttäjiä ja matkailijoita.
Ensimmäinen kysely avautui Varkaudessa pidettyjen Loma Savossa -messujen aikaan 26.4. ja sulkeutui 28.4.2025. Vastaajia oli 9, joista 7 Varkaudesta, 1 Pieksämäeltä ja 1 Joroisista. Toinen kysely avautui Joroisissa pidetyn Kesä & Koti -tapahtuman aikaan 27.6. ja päättyi 30.6.2025. Kyselystä kerrottiin myös kunnan verkkosivuilla ja Facebookissa. Vastaajia oli 6, joista 4 pääkaupunkiseudulta ja loput Joroisista. Vastauksia kertyi siis kaikkiaan 15, joten niitä voidaan pitää vain suuntaa-antavina.
Kummassakin kyselyssä kiinnostavimmiksi asioiksi nousivat retkeily ja oleskelu luonnossa, esimerkiksi ruokaileminen luonnossa ja uiminen. Paljon kiinnostavat myös kävely lyhyellä teemapolulla tai rastireitillä; 1800-luvun historialliseen ruukkialueeseen ja alueen teollisuushistoriaan tutustuminen; kevyen liikenteen riippusillan käyttö; patikointi; pyöräily teitä pitkin sekä Huutokosken kulttuurihistoriaan kuten tarinoihin, taiteeseen ja historian merkkihenkilöihin tutustuminen. Myös retkimelonta sekä luonnon ja eläinten tarkkailu kiinnostavat. Vähiten vastaajia kiinnostavat metsästys sekä koskimelonta ja -pujottelu.
Todennäköisimmin vastaajat käyttäisivät palveluista kahvilaa, jo olemassa olevaa Joroisten yksityistä maanpuolustusmuseota sekä ravintolapalveluja. Myös erilaiset majoitusvaihtoehdot kuten glamping kiinnostaisivat jonkin verran.
Avoimessa kysymyksessä houkuttelevasta aktiviteetista tai palvelusta toivottiin muun muassa välinevuokrausta, valmista rantakalaa, sienikurssia tai ruokaa luonnosta -kurssia, polkuja erilaisten maisemien ja luontotyyppien läpi, geokätköilyä, ratsastusta, kotieläintilaa sekä henkilöliikennettä junalla.
Huutokosken alueen kehittämiseksi ehdotettiin myös näköalapaikkaa tai -tornia esimerkiksi Lapinmäelle, lintutornia Jokijärven rantaan sekä melonnan mahdollistamista Liunan ohi Joroisselän satamaan asti. Toiveissa ovat myös luonnon ja kaikenikäisten huomioiminen, Ruukintien sillan kunnostaminen sekä hyvin merkityt, pidemmät luontoreitit.
Vastauksia käytetään hankkeen toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen tukena sekä hanketta mahdollisesti seuraavassa Huutokosken ja Joroisten kunnan kehittämistyössä.
Kesäkauden aikana hanke luonnostelee mahdollisia reittejä ja rakenteita kartalle huomioiden työssä mm. maanomistajien toiveet ja arkeologian asettamat rajoitukset. Joroisten Osakaskunnan (ent. Sysmäjärven Osakaskunnan) kesällä 2024 teettämää Huutokosken arkeologista inventointia on tarkoitus laajentaa syksyllä, jotta mahdolliset uudet rakenteet eivät vaurioita Huutokosken historiallista ruukkialuetta.
Tulevaisuuden Huutokoski -hanke saa EU:n maaseuturahoitusta SavonLuotsi Leader ry:n kautta.
(Päivitetty 7.7.2025)
Ruukki-illan pohdintoja: ”Putilovin puhallushuoneen polku” ja monialayrittäjä?
Tuleeko Huutokosken pohjoisrannalle tulevaisuudessa ruukkiajan arkea, koulutusta, huvielämää ja kulttuurihistoriaa esittelevä alue? Sijaitsihan Joroisten ensimmäinen koulu eli Ekaterinan koulu aivan Ruukintien tuntumassa.
Kulkeeko etelärannalla joskus ruukkiajan teollista historiaa esittelevä reitti vaikkapa nimellä Putilovin puhallushuoneen polku?
Voisiko Huutokoski tarjota toimeentulon ahkeralle monialayrittäjälle, joka esimerkiksi pitäisi kahvilaa ja välinevuokraamoa sekä palvelisi junabongareita?
Tässä on otos ideoista, joita Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen Ruukki-illassa kehkeytyi 20. toukokuuta 2025.
Esimerkit Jyrkkäkosken ruukkialueen ja retkeilyreittien kehittämishankkeista, Sourun ruukilta Karttulasta sekä Juankosken ruukilta kuunteli entisellä maatalousoppilaitoksella 7 henkilöä ja etänä 2 henkilöä. Ideointiin osallistui viisi henkeä, mutta ajatus lensi ja projektikoordinaattorilla riitti kirjattavaa. Ruukkialueen kehittämisen ideointia jatkaa hankkeen ruukkityöryhmä, johon on ilmoittautunut viisi henkilöä.
Ruukki-illan esimerkkeihin voit tutustua materiaalipaketista, mutta Sonkajärven Jyrkkäkoskella Ruukin Tupaa pitävän yrittäjän Henri Jauhiaisen terveiset ja vinkit ovat luettavissa vain tästä.
Ruukin Tupaa on pitänyt JJ-Service Oy vuodesta 2012. Se on tehnyt Jyrkkäkoskelle kohta noin 900 000 euron investoinnit, vaikka sen liikevaihto ylitti 300 000 euroa ensimmäistä kertaa vuonna 2024.
Jauhiainen korosti, että tämä ei olisi ollut mahdollista ilman hankkeita, joita se on toteuttanut Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Ylä-Savon Veturin myöntämän Leader-rahoituksen avulla. Tärkeää on ollut myös pankkirahoituksen saaminen – mikä voi olla vaikeaa pienille matkailuyrityksille. Jauhiainen korosti myös verkostoitumisen merkitystä kuten alueellisiin ja maakunnallisiin matkailuhankkeisiin osallistumista: se on helpottanut kansainvälistymistä. Toiminnan ympärivuotisuuden kehittämisessä kumppanina on Vuokatti.
Matkailuyrityksen kasvattaminen on vaikeampaa ja hitaampaa, kun ollaan valtaväylistä sivussa. Jyrkkäkoskelle on Viitostieltä pitempi matka kuin Huutokoskelle. Mahdolliselle Huutokosken tulevalle monialayrittäjälle Jauhiainen antoi muutamia vinkkejä:
- On tärkeää rakentaa sen varaan, mitä alueella jo on: historiaa ja rakenteita ei voi viedä pois eikä niitä voi myöskään siirtää Huutokoskelle
- Yrittäjällä tulee olla vahva motivaatio, pitkäjänteisyyttä sekä halua ja mahdollisuus tehdä paljon töitä
- Kehittämistoimien ja -investointien suunnittelu kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin, jotta niitä pystyy edistämään silloin, kun rahoitus järjestyy
- Oman yrityksen toiminta, numerot ja sen palvelujen kysyntä pitää tuntea niin hyvin, että rahoittajille voi antaa paikkansa pitäviä laskelmia
- Investointirahan löytämiseksi kannattaa käyttää oman alueen elinvoima- tai yritysasiantuntijan apua
Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen kaikille avoimet työpajat jatkuvat alkusyksyllä.
(Päivitetty 23.5.2025)
Ruukin historia heräsi henkiin arkeologisella kävelyllä
Arkeologi Rami Kokko ARK-Sukellus Oy:stä auttoi kävelylle osallistuneita hahmottamaan, mitä Huutokosken ruukin aikana oli missäkin kohti Huutokosken rannoilla. Kuvassa näkyvä kivirakenne on ilmeisesti ollut osa ruukkialueen päärakennuksen eli Harmaalinnan ja kaivon lähettyvillä sijainnutta matalaa kivimuuria.
Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen järjestämä opastettu arkeologinen kävely ruukkialueella lauantaina 10. toukokuuta 2025 herätti suurta kiinnostusta. Mukaan mahtui neljäkymmentä nopeimmin ilmoittautunutta, ja toiveita on jo esitetty uusintakierroksesta. Hanke selvittää mahdollisuutta järjestää vastaava tilaisuus toistamiseen sulan maan aikana tänä vuonna.
Olennainen osa kierroksen onnistumista olivat Arvosen suvun kokoelmasta käyttöön saadut historialliset kuvat. Oppaana toiminut arkeologi Rami Kokko pitää kuvia arvokkaina, sillä valokuvaustekniikka oli melko uutta ruukin toiminta-aikana 1867 – 1877. Valokuvien avulla maastossa sijainneet kiviset perustukset, rauniot, kuopat ja rakenteet hahmottuivat entisajan rakennuksiksi.
Ruukin aikakaudelta säilyneistä rakennuksista ovat jäljellä konttorirakennus ja jauhomakasiini. Ne sijaitsevat Huutokosken etelärannalla yksityisalueella. Ruukin historiallinen alue joen etelärannalla on kaikilta osin yksityisomistuksessa eikä siten ole yleinen käyntikohde. Hanke selvittää mahdollisuutta luoda ruukkialueelle kävelyreitti, jolta ruukin historiaan olisi mahdollista tutustua.
Joen pohjoisranta Ruukintien sillan länsipuolella on Joroisten kunnan omistuksessa, ja siellä ovat nähtävissä Miilumaja-laavulle nousevat Katariinan portaat. Ruukin aikana suurin piirtein laavun kohdalla sijaitsi huvimaja. Harmaalinnalta kuljettiin huvimajalle kävelysiltaa, josta on todennäköisesti jäänteinä paaluperustuksia kummallakin puolella jokea.
Rami Kokon vetämä kierros ruukkialueella perustui hänen yrityksensä kesällä 2024 tekemään Huutokosken arkeologiseen inventointiin (ohjautuu Sysmäjärven Osakaskunnan sivuille, nyk. Joroisten Osakaskunta). Työn tilasi tuolloin Sysmäjärven Osakaskunta. Tulevaisuuden Huutokoski -hanke laajentaa tai syventää kyseistä inventointia tänä vuonna Huutokosken alueen kehittämiseksi kestävällä tavalla.
(Päivitetty 12.5.2025)
Huutokosken riippusilta on suljettu turvallisuussyistä
Joroisten kunnan rakennusvalvonta asetti 8. toukokuuta 2025 Huutokosken ylittävän kevyen liikenteen riippusillan käyttökieltoon siihen asti, kunnes se on kunnostettu turvalliseksi tai purettu.
Rakennusvalvonta päätyi ratkaisuun Kolman Kyläyhdistys ry:n vuonna 2023 Rambollilla teettämän yleistarkastuksen perusteella: Sillankaiteiden suojaverkko kiinnityksineen ei välttämättä estä pienten lasten ja eläinten putoamista veteen. Myös sillan kantavuuteen liittyy merkittäviä riskejä. Yleistarkastuksessa suositeltiin maksimissaan yhden henkilön painorajoitusta, koska sillan suunnittelukuormitus ei ole tiedossa. Painorajoituskyltti vaihtui 8. toukokuuta kieltokylttiin ja huomionauhoihin.
Kunnan teknisen toimen edustajat, siltaan rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat sekä Joroisten Osakaskunnan, Kolman Kyläyhdistyksen ja Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen edustajat totesivat sillan kunnon tiistaina 7. toukokuuta omin silmin siltaa koskeneen turvallisuuskokouksen aluksi.
Riippusillan kuntoa ja tulevaisuutta pohtivat riippusiltakokouksessa 7. toukokuuta vasemmalta Kari Suhonen Kolman Kyläyhdistyksestä, Sakke Häyrinen Joroisten Osakaskunnasta, maanomistaja Erkki Salmi, rakennustarkastaja Markus Lajunen ja rakennuttamis- ja hankintapäällikkö Jonne Heimonen Joroisten kunnasta sekä maanomistajan edustaja Pauli Aholainen.
Kaikki halusivat varmistua siitä, ettei sillalla pääse tapahtumaan minkäänlaista vahinkoa. Sillan asettaminen käyttökieltoon onkin kaikkien mielestä oikea ratkaisu.
Riippusillan turvallisuus on herättänyt huolta jo aiemminkin. Esimerkiksi keväällä 2024 vesi virtasi sillan yli ja jäälautat virtasivat joessa siltaa hipoen.
Tämän vuoden helmikuussa Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen riippusiltaillassa Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Joroisten kunnan teknisen toimen edustajien puheenvuorot herättivät osallistujat pohtimaan nykyisen sillan tilaa. Riippusiltaillassa kiinnostusta herätti mahdollisuus rakentaa Huutokoskelle uusi, mahdollisimman pitkäikäinen ja huoltovapaa kevyen liikenteen silta.
Seuraavaksi Tulevaisuuden Huutokoski -hanke kutsuu koolle hankkeessa perustetun riippusiltatyöryhmän jatkotoimien suunnittelemiseksi. Tavoitteena on selvittää mahdollisuudet purkaa nykyinen silta ja rakentaa uusi silta itsenäisenä hankkeena tai yhdessä Huutokosken retkeilyreittien kanssa.
(Päivitetty 9.5.2025)
Pohjapato ja melontamahdollisuuksien kehittäminen kiinnostavat
Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen järjestämän Vesireitit ja kalastus -illan kuulijoita kiinnosti eniten Pohjois-Savon ELY-keskuksen edustajien alustus, jossa pohdittiin mahdollisuutta nostaa Sysmäjärven vedenkorkeutta pohjapadolla ja kerrottiin Sysmäjärvi – Paro-käyttäjäkyselyn tuloksista.
Huutokoskella 25.3.2025 järjestettyyn tilaisuuteen osallistui paikalla 18 ja etänä 4 henkilöä. Alustajia oli kuusi. Esimerkiksi kyselytuloksia ja melonnan kehittämistietoa sisältävään illan materiaalipakettiin pääsee tästä.
ELY-keskuksen Sysmäjärvi – Paro-kyselyyn (ohjautuu Pohjois-Savon ELY-keskuksen sivuille) tuli yhteensä 166 vastausta, joista 137:ssä eli 83 prosentissa kannatettiin periaatteessa pohjapadon rakentamista, kunhan tulvakorkeudet eivät muutu nykyisestä. Iltaan osallistuneita kiinnostivat mm. padon toimintaperiaate ja sijoituspaikka.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija kertoi, ettei ELY-keskus ole vielä tutkinut mahdollisia sijoituspaikkoja. Paikka olisi mietittävä ja tutkittava maastossa. Eduksi olisi helposti rakennettava ja suhteellisen leveä kohta joessa. Pohjapadon yhteyteen ei kannata rakentaa siltoja tai laitureita, sillä patoa voidaan joutua korjaamaan. Tästä syystä padolle sovitaan maanomistajien kanssa pysyväisluonteiset kulkuyhteydet, joista maksetaan korvaukset.
Pohjapadon leveys mahdollistaa tulvavesien purkautumisen ilman, että tulvakorkeudet nousevat. Matalamman veden aikana pohjapato hidastaa virtausta niin, että vesi pysyy Sysmässä pitempään. Vedenpinnan nousu voi parantaa järven happitilannetta etenkin talvisin, ja vesikasvillisuuden leviäminen saattaa hidastua.
Padon keskelle tehtävä alivirtaama-aukko turvaa virtauksen myös kuivakausina, ja usein se kivetään kalannousuväyläksi – jota kalat tutkimusten mukaan myös käyttävät. Kohdasta pääsee myös veneillä ja kanooteilla, jos vettä on tarpeeksi.
Keskustelussa nousi esiin ajatus hidastaa Sysmästä tulevaa virtausta ohjaamalla vettä Huutokosken alkuperäiseen uomaan, joka kiersi ns. Tuovilansaaren, ennen kuin peltomaan saamiseksi ja uiton mahdollistamiseksi kaivettiin nykyinen uoma 1908-1912. Vielä vuosituhannen vaihteessa alueelle pääsi veneellä ongelle. ELYn edustajille paikka ei ollut tuttu, mutta yksi harkittava mahdollisuus.
Sysmäjärven Osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja sanoi, että pohjapadon teko ja Tuohilahden voimajohtotyöt johtaisivat taimenen kutusoraikkojen täyttymiseen maa-aineksella ja taimenten häviämiseen. Hänen mukaansa työt kannattaisi tehdä yhtä aikaa, jotta osakaskunta selviäisi yhdellä kosken kunnostuksella ja sorastuksella. Samalla voitaisiin kunnostaa myös vuosikymmeniä sitten täyttyneet taimenien kutupaikat Pistokoski ja Pellonaluskoski. Kunnostustoimet tehtäisiin melontaa hyödyttävällä tavalla. Osakaskunta etsii Sysmältä paikkaa automaattiselle vedenkorkeudenmittarille.
Pieksämäen Kanoottiseuran edustaja kiitti paikallisia aktiivisuudesta, kuten kolmen vuoden aikana tehdyistä raivaustöistä. Hän kertoi melojien toivovan pysyviä koskipujottelun harjoitusnaruja ja -keppejä ensimmäiseksi sillan alapuolelle. Huutokoski soveltuisi kurssitus- ja jopa kisapaikaksi. Suurempia melojamääriä varten ensimmäiseksi tarvittaisiin lisää pysäköintialuetta ja kääntöpaikka, samoin vesillelasku- ja nousupaikkoja. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että melonnan ja kalastuksen yhteensovittaminen vaatii yhteistyötä harrastajien, osakaskunnan ja kalatalousalueen kesken.
Suomen Melonta- ja Soutuliiton koskimelonnan olosuhdetyöryhmän puheenjohtaja kertoi koskipujottelusta ja -krossista olympialajeina sekä kasvavien lajien vaikutuksista paikallistalouteen. Huutokoski soveltuisi etenkin juniorien harjoitus- ja kilpailupaikaksi. Portit joessa tuovat melontaan pelillisiä elementtejä, mikä kiinnostaa lapsia ja nuoria. Puhujan mukaan esimerkiksi Taivalkosken melontakeskuksessa (ohjautuu Taivalkosken melontakeskuksen sivuille) järjestetään SM-kisaviikonloppuna houkutteleva Palava koski -tapahtuma, ja Ranskan valtion omistama energiayhtiö EDF (ohjautuu ranskalaisen energiayhtiön sivuille) on ranskalaisen lajiliiton kumppani, ja maalla on paljon lajin olympiamitaleja. Suomen Melonta- ja Soutuliitto on valmis osallistumaan Huutokosken kehittämiseen melontakohteena.
Iltaan osallistuneet miettivät myös sitä, olisiko Savon Voima valmis osallistumaan Sysmän, Paron ja Huutokosken alueella vesistön tilan ja sen virkistyskäytön kehittämiseen.
(Päivitetty 27.3.2025)
Reitistöt maalla -reittitavoitteet on asetettu
Tulevaisuuden Huutokoski -hanke järjesti 18. maaliskuuta Joroisten kunnanvirastolla Reitistöt maalla -illan, johon saapui fyysisesti 15 henkeä ja etäyhteyksillä 5 henkeä. Alustajia oli viisi.
Illan aikana todettiin, että kiinnostavia ja monipuolisia reittimahdollisuuksia Huutokoskelta eri suuntiin on lukuisia. Lopulta päädyttiin tavoittelemaan aluksi kolmea eri reittiä: maisemallisesti monipuolista pyöräiltävää ympyräreittiä Joroisten kirkonkylän, Huutokosken ja Kolman harjujen välille; Huutokosken koskialueen ja mahdollisesti ruukkialueen sisältävää teemapolkua sekä pitempää kävelyreitistöä, joka kulkisi Huutokoskella hyödyntäen mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä ja polkuja.
Väylävirasto omistaa useita rakennuksia Huutokosken rautatieaseman alueella, mutta ei varsinaista asemarakennusta. Väyläviraston edustaja kertoi, että Väylävirasto teettää todennäköisesti kesän 2025 aikana omistamistaan rakennuksista kuntoarvion ja rakennushistoriallisen selvityksen. Osallistujia huoletti etenkin upean vesitornin katon kunto.
Väylävirastoon välittyivät toiveet myös kevyen liikenteen väylän saamisesta Vättiläntien varteen Joroisten kirkonkylän ja Huutokosken välille, Pieksämäki – Joensuu-radan sähköistämisestä sekä Iisalmi – Pulkkila-välin eli Viitostien ja Nelostien välisen yhteyden nostamisesta osaksi pääväyläverkkoa.
Pieksämäen kaupungin edustaja kertoi Vedenjakajareitistön rakentamisesta, ylläpidosta ja markkinoinnista, ja reitistöjen kehittämisvinkkejä kuultiin myös Juvan kunnan edustajalta. Lisäksi luotiin katsaus lähiseudun reitistötilanteeseen ja keskusteltiin erilaisista pyöräily- ja kävelyreittivaihtoehdoista. Alustuksiin liittyvä materiaalipaketti on tuhti tietopaketti mm. reitistöjen kehittämiseksi laajemminkin Joroisissa.
Maalla kulkevia reitistöjä alkaa kehittää työryhmä. Siihen on ilmoittautunut avaustyöpajassa ja 18.3. tilaisuudessa yhteensä kuusi henkilöä.
(Päivitetty 20.3.2025)
Työryhmä alkaa suunnitella riippusillan kehittämistä
Huutokosken riippusillan kehittämistä alkaa suunnitella riippusiltatyöryhmä. Se koostuu Huutokosken alueen edustajista, jotka kutsuvat mukaan jäseniä myös Joroisten kunnasta. Riippusiltatyöryhmästä kiinnostui kahdeksan nimensä ilmoittanutta hankkeen avaustyöpajassa 28. tammikuuta.
Riippusiltatyöryhmän käynnistämisestä päätettiin Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen riippusilta-aiheisessa kyläkokouksessa 25.2.2025 Huutokoskella. Tilaisuuteen osallistui paikalla 15 ja etänä 3 henkeä sekä 5 alustajaa eli 23 henkeä. Keskustelu oli vilkasta, ja tilaisuus venyi 3,5-tuntiseksi.
Uusi silta kiinnosti osallistujia enemmän kuin nykyisen kunnostaminen, sillä alikulkukorkeuden nostaminen vaatisi paljon työtä. Lisäksi uuden sillan käyttöikä olisi pitempi kuin korjatun, jopa sata vuotta.
Metsähallituksen Luontopalvelujen toteutusvastaava Tero Mustonen kertoi riippusillasta käyntikohteena ja teknisenä rakenteena. Erityisesti osallistujia kiinnosti Metsähallituksen Enontekiölle rakentama teräselementtirakenteinen silta. Se vaatisi vähemmän perustustöitä ja huoltoa kuin puurakenteinen silta. Se myös mahdollistaisi veneliikennettä eikä kärsisi jäiden liikkeestä keväisin.
Mustosen ja Joroisten kunnan rakennuttamis- ja hankintapäällikön Jonne Heimosen puheenvuorot herätti osallistujat pohtimaan nykyisen sillan turvallisuutta sekä hallinnointi- ja vastuukysymyksiä. Keskustelua käytiin myös mahdollisen uuden sillan sijoituspaikasta sekä sillan vilkastumisen vaikutuksesta lähimpiin asukkaisiin ja sillalle kulkuun.
Kahden kylän onnistuneista riippusiltahankkeista kertoneet etävieraat myös vastasivat kysymyksiin ja lupautuivat ”riippusiltakummeiksi” Huutokosken mahdolliseen siltahankkeeseen. Kaikki illan alustukset löytyvät materiaalipaketista.
Osallistujat totesivat, että ulkoilureitistön kehittäminen sillan yhteyteen on tärkeää, jotta sillalla on käyttäjiä pitkälle tulevaisuuteen. Polveileva ja vilkas keskustelu osoitti sen, että kyse ei ole pelkästä riippusillasta, vaan Huutokosken alueesta kokonaisuutena.
Mahdollisuuksia merkittävään kehittämiseen kuten matkailun lisääntymiseen ja viipymien pidentämiseen on. Siten Huutokosken kehittäminen voi tukea Joroisten kehittymistä, joten osallistujat pitivät yhteistyötä Joroisten kunnan kanssa tärkeänä.
Riippusiltaan sekä vesistön virkistyskäyttöön ja tilaan liittyen tilaisuudessa muistutettiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen kyselystä Sysmäjärven ja Paron käyttäjille. Kyselyyn tulee vastata 15.3. mennessä, lisätietoa löytyy täältä.
Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen seuraavien työpajojen aiheet ovat reitistöt maalla sekä vesireitit ja kalastus. Tilaisuudet järjestettäneen maaliskuun loppupuolella, asiasta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.
(Päivitetty 28.2.2025)
Huutokosken kehittäminen alkoi 40 hengen voimin
Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen ensimmäinen työpaja eli kaikille avoin kyläkokous 28.1.2025 kokosi Huutokoskelle entiselle maatalousoppilaitokselle ja etäyhteyksien päähän yhteensä 40 osallistujaa, joista osa asettui ryhmäkuvaan. Keskustelu oli innokasta ja ideoivaa. Seuraava työpaja on jo suunnitteilla, sen järjestämisajasta tiedotetaan myöhemmin.
Kyläkokouksessa kunnanjohtaja Jaakko Kuronen kannusti kehittämään Huutokoskea toimijoiden yhteisvoimin. Hänen mukaansa Fingrid Oyj:n varavoimalaitos sekä alueen mahdollisuudet biokaasun tuotannosta mahdolliseen datakeskukseen ja uusiutuvan energian tuotantoon aurinkovoimalla tarjoavat paljon kehittämispotentiaalia ja säteilevät myönteistä vaikutusta lähialueellekin.
Kunnan tekninen johtaja Petri Miettinen kertoi ulkoilureitistöjen kehittämistavoitteista. Hänen mukaansa reitistöjä kannattaa kehittää niin, että taukopaikat ovat mahdollisimman monin tavoin liikkuvien käytettävissä ja helposti huollettavissa. Miettisen mukaan Huutokosken alueen yleiskaavayhdistelmässä junaradan ja Vättiläntien väliin jäävälle työpaikka-alueelle tavoitellaan datakeskusta, jonka tuottamalle hukkalämmölle etsitään käyttömahdollisuuksia. Vättiläntien koillis- ja pohjoispuolella sijaitsevan, ainakin toistaiseksi noin 450 hehtaarin laajuisen aurinkopuistoalueen kaavoittaminen alkanee tänä vuonna, ja osayleiskaava valmistunee mm. kuulemisten ja yleisötilaisuuksien jälkeen 2026.
Sivistysjohtaja Mika Huovinen kertoi Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen olevan sivistystoimen hanke ja näki alueella monipuoliset kehittymisen mahdollisuudet arkeologiasta ja historiasta ruumiinkulttuuriin ja mielen hyvinvointiin.
Kolman Kyläyhdistyksen varapuheenjohtajan Kari Suhosen mukaan riippusilta on yhdistyksen näkökulmasta ykkösasia alkaneessa hankkeessa.
Hankekoordinaattori Riitta Kärkkäinen esitteli Joroisten, Rantasalmen, Juvan ja Sulkavan yhteisen Lumovoimaa kulttuurista -hankkeen, muun muassa sen Kylässä-kiertueen sekä halun edistää kylätarinoiden saamista talteen.
Historian harrastaja Jussi Laine kertoi esimerkkejä Huutokosken rikkaasta historiasta ja värikkäistä, kylän, Joroisten ja Varkaudenkin kehittymiseen vaikuttaneista henkilöistä. Esimerkiksi Olga Forstén antoi Rauhaniemi-nimen miehensä Torsten Forsténin kanssa ostamalleen tilalle Huutokosken Ruokoniemeltä. Sinne he mm. siirsivät Terijoelta huvilan, jonne Olga perusti sanatorion eli parantolan. Alueellinen vaikutus näkyy vaikkapa siinä, että ruukkiajan Harmaalinna on yhä Varkauden Lehtoniemessä isännöitsijän rakennuksena. Torsten Forstén omisti insinööri Alfred Krankin kanssa Tehtaat Lehtoniemi & Taipale Fabrikerin. Opastuskierroksille Huutokoskella riittää siis kerrottavaa. Tilaisuuden materiaalipakettiin pääset tästä.
Kansainvälistä matkailua ja kiinnostavia kohteita
Illan keskustelussa ehdotettiin tarinoiden ja tietojen kokoamista digitaaliseen muotoon ja sitomista reitteihin QR-koodeilla sekä historiatietojen kokoamista verkkoon niin, että niitä pystyy täydentämään.
Osallistujien havaintojen mukaan rautatieaseman miljöö kiinnostaa kansainvälisestikin, sillä junabongareita liikkuu, ja pari vuotta sitten junallinen saksalaisia höyryveturiharrastajia tuli kuvaamaan Huutokoskelle. Väyläviraston edustaja luonnehti Huutokosken asemarakennusta jopa Euroopan mittakaavassa harvinaiseksi, sillä usein saman ikäluokan asemarakennukset ovat kivisiä tai vanhat rakennukset on korvattu uusilla kivirakennuksilla.
Kansainvälisen matkailun kehittämistä osallistujat pitivät mahdollisena ainakin nuorten suosiman melonnan sekä kalastuksen osalta – etenkin jos veden riittävyys taataan pohjapadolla ja Liunan voimalaitokselle saadaan ohitus.
Kiinnostavina asioina mainittiin Torger Enckellin fresko Vättilässä, Joroisten yksityinen Maanpuolustusmuseo Lapinmäellä ja kylän rooli sotahistoriassa. Potentiaalia nähtiin Huutokosken kehittämisessä luokkaretkikohteena ja paikallisten yritysten asiakastapaamisten paikkana. Majoitustarjontaa ja -palveluja ideoitiin pihamökkeihin, joita yksityiset voisivat rakentaa, sekä entiselle maatalousoppilaitokselle. Myös glampingin Joroisten toimintamalli on hyödynnettävissä.
Työpajaan osallistuneille suunnatun kyselyn perusteella työpajojen toivotuin järjestämispaikka on entinen maatalousoppilaitos ja toivotuimmat ajankohdat tiistai–torstai-illat. Myös työryhmien kokoaminen eri teemojen ympärille kiinnostaa. Seuraavan työpajan aiheena on riippusilta.
Monikanavainen viestintä jatkuu vastaajien toiveiden mukaan. Ensisijaisesti hanke viestii Joroisten kunnan verkkosivuilla ja Facebook-tilillä. Myös projektikoordinaattorin sähköpostilistalle voi ilmoittautua, yhteystiedot löytyvät sivun alareunasta.
(Päivitetty 31.1.2025)
Tulevaisuuden Huutokoski -hanke
EU:n maaseuturahoitusta SavonLuotsi Leader ry:n kautta saanut Tulevaisuuden Huutokoski -hanke alkoi 16.12.2024 ja jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka. Hanketta hallinnoi Joroisten kunta, jonka kumppaneiksi ovat sitoutuneet Sysmäjärven osakaskunta, Kolman Kyläyhdistys ry ja Huutokosken Arvo-Kala Oy. Myös sidosryhmiä on lupautunut mukaan useita.
Hanke kartoittaa mahdollisuudet kehittää noin kolmen kilometrin mittainen Huutokoski ja sen tuntumassa sijaitseva Huutokosken kylä yhä tunnetummaksi ja suositummaksi virkistys-, ulkoilu-, retkeily- ja matkailukohteeksi. Hanke pyrkii myös tukemaan asumista ja yrittämistä kylässä. Huutokosken kiinnostavuuden kasvu voi hyödyttää myös Joroisten matkailu-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluyrityksiä.
Hanke selvittää edellytykset kevyen liikenteen riippusillan kunnostamiseen tai uusimiseen, melonta-, pyöräily- ja patikointireittien kehittämiseen, historiallisen ruukkialueen säilyttämiseen ja kehittämiseen kulttuurihistorialliseksi käyntikohteeksi sekä alueen tunnettuuden ja palvelujen kehittämiseen matkailun näkökulmasta.
Työskentely alkaa alkuvuonna 2025 kyläkokouksella, josta tiedotetaan erikseen. Sateenvarjo- ja strategiahankkeen lopputuloksena syntyy Huutokosken alueen yleissuunnitelma, joka tulee vapaasti elinkeinoelämän, järjestöjen ja yksittäisten henkilöiden käytettäväksi.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 125 382 euroa. Summasta Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämä Euroopan maaseuturahaston 2023 – 2027 ja valtion tuki kattaa yhteensä 100 306 euroa. Loppu on talkootyötä ja Joroisten kunnan tukea.
Lisätiedot: projektikoordinaattori Anna Kaasinen: anna.kaasinen@joroinen.fi;
044 714 7463.
(Päivitetty 20.12.2024)