Hanketoiminta

Joroinen - vihreän teknologian ja kestävän matkailun edelläkävijä 

Hanke kerää evästystä Viitostien, sataman, lentopaikan ja Kotkatharjun kehittämissuunnitelmaan

Tänä syksynä hanke juoksee kokoon Viitostien risteysaluetta, satamaa, lentopaikkaa ja Kotkatharjua koskevan kokonaisvaltaisen kehittämissuunnitelman eli niin sanotun Master Planin.

Kotkatharjun kehittämiseen voivat kaikki kiinnostuneet vaikuttaa torstaina 14.9. klo 18 kunnanviraston kahviossa Kotkatharju-illassa, joka on samalla kunnan puolelta kuulemistilaisuus Kotkatharjun kehittämissuunnitelman luonnoksesta.

Joroisten eli entisen Haapalahden sataman (sekä samalla Tahkorannan sataman) kehittämiseksi hanke keräsi ensisijaisesti veneilijöiden ja venepaikkojen haltijoiden mielipiteitä verkkokyselyllä. Siihen tuli 28.8. - 3.9. yhteensä 26 vastausta. Tahkorannan satamaa koskevien vastausten tiivistelmän hanke toimittaa Tahkorannan satamayhdistykselle.

Master Planissa huomioidaan myös Karhulahden kotiseutumuseo, jonka osalta tietoa kerättiin kesäkuun alussa Museo, kulttuuri ja kotiseutu -keskusteluillassa ja -verkkokyselyssä.

Viitostien tarkastelussa ovat risteysalueiden kehitysmahdollisuudet, ja lentopaikan ympäristön kehittämistä tukee syyskuun lopussa Aii Airspace Designilta saatava lentopaikan kehittämissuunnitelma.

(Päivitetty 6.9.2023)

Tutustu, ideoi, anna palautetta – hanke Elävä Maaseutu -messuilla

Tervetuloa tutustumaan Joroinen – vihreän teknologian ja kestävän matkailun edelläkävijä -hankkeeseen Elävä Maaseutu 2023 -messuille lauantaina 19. elokuuta kello 10–16. Kuulemme mielellämme kokemuksiasi, ajatuksiasi ja palautettasi kehittämistyön tueksi.

Hankkeessa laaditaan kolme kehittämissuunnitelmaa:

Lentopaikan kehittämissuunnitelman laatii tarjouskilpailun voittanut Aii Airspace Design.  Se aloitti työnsä kesällä lentopaikan nykytilan kartoituksella ja jatkaa kohti tavoitteiden määrittelyä. Syyskuun loppuun mennessä valmistuva kehittämissuunnitelma tähtää siihen, että toteutuksen onnistuessa Joroinen–Varkaus-alueelle olisi mahdollista lentää kaupallisesti sähköisesti ja vihreästi vuoteen 2030 mennessä.

Green tech -kehittämissuunnitelmassa haetaan sopivia paikkoja aurinkovoimaloille sekä datakeskukselle. Paikkatieto auttaa myös hahmottamaan toimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa Joroisten saavutettavuutta ja tukea alueen markkinointia myös uusille tai muuttaville yrityksille.

Paikkatieto on tärkeässä roolissa myös Master Planin eli Viitostietä, satamaa, lentopaikkaa ja Kotkatharjua koskevan yhtenäisen kehittämissuunnitelman teossa. Tähän osioon liittyvät mm. kesäkuussa pidetyt Museo, kulttuuri ja kotiseutu -keskusteluilta ja verkkokysely sekä 14.9. järjestettävä Kotkatharju-ilta, josta viestitään myöhemmin tarkemmin.

Messualueella löydät hankkeen Joroisten kunnan osastolta messualueen sisäänkäynnin ja päälavan välistä.

Pohjois-Savon liiton rahoittama EAKR-hanke alkoi 15.8.2022 ja päättyy kuluvan vuoden lopussa.

(Päivitetty 15.8.2023)

Keskustelu ja kysely: museota kehitettävä, kulttuuria ja yhteisöllisyyttä vahvistettava

Joroinen – vihreän teknologian ja kestävän matkailun edelläkävijä -hankkeen järjestämään Museo, kulttuuri ja kotiseutu -keskusteluiltaan 5.6. osallistui 15 henkilöä ja teemaa koskevaan verkkokyselyyn 5. - 11.6. vastasi 16 henkilöä.

Keskustelun ja kyselyvastausten perusteella joroislaisilla on vahvaa halua kehittää Karhulahden kotiseutumuseota: sen miljöötä, rakennuksia, näyttelyjä ja muuta toimintaa. Keskustelijat miettivät museolle ylläpitäjää ja kaipasivat museon, kulttuurin ja kotiseututyön kokonaisuuden koordinointiin ja kehittämiseen kunnalta lisää voimavaroja. Myös yhteisöllisyyttä tulisi vahvistaa Joroisissa.

Elävämpi museo ja paikallisia näyttelyjä

Keskusteluillan pohjaksi luotiin katsaus Karhulahden kotiseutumuseon ja Joroisten Kotiseutuyhdistyksen tilaan sekä kuultiin Kotkatharjun matkailualueen kehittämissuunnitelmaan sisältyvästä kesäteatteriareenasta.

Keskustelun perusteella kotiseutumuseosta halutaan elävä museo, jossa voi eläytyä entisaikojen elämään ja kokeilla siihen kuuluneita tapoja ja tavaroita. Perusnäyttely tulee uudistaa, sillä esineitä on paljon varastossa. Osallistujien mielestä rakennukset tarvitsisivat asiantuntevaa huoltoa ja pihapiiriä voisi siistiä – kenties miljöötä voisi kohentaa osin talkoillakin. Esiin nousi ajatus monipuolisesta museokartoituksesta vaikkapa opinnäytetyönä. Myös museon tuotteistamista kuten tonttupolun markkinoimista lähikuntiin ehdotettiin.

Verkkokyselyn perusteella museossa kiinnostavat eniten päärakennus ja sen tupa, sisustus ja esineistö. Monien nykyisten toimintojen ja tapahtumien toivotaan jatkuvan, mutta lisäksi kaivataan erityisesti paikallishistoriaan, paikalliseen kulttuurielämään ja paikallisiin merkkihenkilöihin perustuvia näyttelyjä. Myös perinnekasvit tai perinteinen puutarha, elävä museo ja Kotkatharjun luonnosta ja ympäristöstä kertovat näyttelyt kiinnostaisivat.

Kyselyn perusteella museota tulisi markkinoida enemmän. Keskustelussa nähtiin mahdollisuus tiivistää museoalueen ja Kartanogolfin yhteistyötä, ja kesäteatteriareena sai innostuneen vastaanoton. Kyselyyn vastanneet katsoisivat areenalla mieluiten erilaisia teatteri- ja musiikkiesityksiä.

Keskustelussa Joroisten Kotiseutuyhdistyksen henkiinherättämisestä oli eri mielipiteitä, mutta kyselyssä sitä kannatettiin selvästi.

Kulttuuria kaikille koordinoidusti

Keskusteluillassa kulttuurin ensisijaisena kohderyhmänä nähtiin eri-ikäiset joroislaiset ja toissijaisena matkailijat. Nuoria toivottiin kulttuurin käyttäjiksi, toimijoiksi ja tuottajiksi. Koordinointia tarvitaan, koska nyt kulttuurin kentällä eri toimijat tekevät samoja asioita.

Sivistysjohtaja Aki Pelkosen mainitsema suunnitelma kunnan kulttuurivision laatimisesta sai kannatusta. Yksi keskustelija muistutti, että Joroisten kuntastrategiassa ei ole kulttuuria, vaan viitostie, joka vie pois.

Kyselyssä Kotkatharjulle toivottiin eniten Kotkatharjun geologiaa ja luontoa esittelevää polkua sekä lapsille ja lapsiperheille suunnattua kulttuuripolkua.

Yksi kyselyyn vastannut linjasi näin: ”Liikuntaan/liikunnallisuuteen yhdistäminen on ihan ok, mutta toivoisin ettei Joroisten kulttuurielämä menisi vain liikunta edellä, vaan Joroisissa arvostettaisiin ja kehitettäisiin kulttuurielämää itsessään.”

Ideoita matkailuun ja digitalisaatioon

Kysely tuotti monenlaisia ajatuksia digitalisaation hyödyntämiseen museolla, Kotkatharjulla, kulttuurielämässä ja matkailutarjonnassa.

Ideoita oli esimerkiksi podcasteista, ammattinäytösten striimaamisesta, kuunneltavista tarinoista museo-, luonto- ja Joroinen-kierroksille, pyöräiltävistä kulttuurikierroksista ja entisajan Joroisiin tutustumisesta VR-lasien avulla. QR-koodien avulla kulttuurikierroksille lähtevät voisivat saada lisätietoa.

Matkailupaketteja ideoitiin muun muassa maatalouden historiasta ja nykypäivästä, museon perhetapahtumista, opastetuista kiertomatkoista, liikuntaa ja kulttuuria yhdistävistä omavalintaisista päivistä sekä eläväisistä kartanokuvauksista. Kirkkoa toivottiin osaksi paketteja.

Joroinen - vihreän teknologian ja kestävän matkailun edelläkävijä -hanke kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita ja kyselyyn vastanneita.

Tietoja käytetään hankkeen ja sitä kautta kunnan kehittämistyössä. Kesäteatteriareenaa koskevien kysymysten vastaustiivistelmän on saanut Kotkatharjun matkailualueen kehittämissuunnitelman laatinut Joroisten Kartano-Golf Oy. 

(Päivitetty 14.6.2023)

Projektiassistentti aloittaa huhtikuussa

Joroinen - vihreän teknologian ja kestävän matkailun edelläkävijä -hankkeeseen on valittu projektiassistentiksi maanmittaustekniikan insinööriopiskelija Arttu Hasu. Hän aloittaa työt kunnassa 17. huhtikuuta. Projektiassistentti työskentelee hankkeessa puoli vuotta.

Hasu on aiemmin työskennellyt kiinteistökehityksen ja maavarannon hallinnon parissa. Hankkeessa hän paneutuu hankesuunnitelmaan kirjattuihin maa-alueiden kartoituksiin sekä maankäytön suunnitteluun ja paikkatietoon liittyviin tehtäviin, mutta osallistuu tarvittaessa muuhunkin hanketyöskentelyyn.

(Päivitetty 27.3.2023)

Lentoliikennekysely: yhteydet Saksaan ja Helsinkiin kiinnostaisivat

Joroisissa ja lähikunnissa ensisijaisesti yrityksille suunnatun lentopaikkakyselyn perusteella Varkauden lentopaikalta Joroisista toivottaisiin suoria lentoyhteyksiä etenkin Saksaan. Suorista ulkomaanyhteyksistä kiinnostavimpina kohdemaina nousivat esiin myös Ruotsin ja Norjan eri alueet sekä Iso-Britannia ja Puola. Suomen sisällä lentoyhteystarvetta nähtiin Helsinki-Vantaalle.

Kyselyyn, josta tiedotettiin avoimesti Joroisten ja lähikuntien yrityksille, tuli kaikkiaan 42 vastausta. Vastauksista 31 tuli yrityksiltä, yhteensä 9 julkiselta sektorilta ja 2 säätiöiltä. Kyselyn tulosten perusteella vastaajilla on kansainvälisiä yhteyksiä, mutta matkustustarpeita ulkomaille tai sieltä Varkauden lentopaikalle on useimmiten vaihtelevasti tai epäsäännöllisesti. 

Vastaajat kokevat, että lentäminen parantaisi etenkin kohtaamismahdollisuuksia asiakkaiden kanssa ja ainakin joidenkin toimijoiden kasvun mahdollisuuksia. Muutamien kysymysten vastauksista voi päätellä, että lentopaikka helpottaisi tavaroiden, ihmisten ja erikoisosaajien liikkuvuutta ja jopa työvoiman saatavuutta.

Lentopaikalta odotetaan etenkin säännöllistä matkustajaliikennettä sekä matkailua ja virkistäytymistä palvelevaa urheilu- ja harrasteilmailua. Tärkeitä ovat myös saumattomasti, vähäpäästöisesti tai päästöttömästi toimiva liityntäkuljetus lentokentälle, suurtapahtumat, ilmailua ja ilmailuharrastusta edistävät toimijat sekä moottoriurheilumahdollisuus.

Hanke kiittää kaikkia vastauksen antaneita. Tuloksia käytetään hankkeessa sekä lentopaikan kehittämissuunnitelmassa ja jatkokehittämisessä.

Katse tulevaisuuteen -illassa nelisenkymmentä kuulijaa - katso Tuomas Kuhmosen esitys maaseudun tulevaisuuksista

Joroinen – vihreän teknologian ja kestävän matkailun edelläkävijä -hankkeen Katse tulevaisuuteen -ilta veti lukion auditorioon 23. helmikuuta nelisenkymmentä kuulijaa. 

Ilkka Halava, tunnettu työyhteisövalmentaja ja yksi Suomen halutuimmista puhujista, avasi illan luennollaan Nopea vuosikymmen ja Joroisten agenda. Hän auttoi kuulijoita hahmottamaan tulevaisuuden laajoja kehityskulkuja ja sitä, miten Joroinen niihin liittyy ja voisi niistä hyötyä. Halavan materiaali ei valitettavasti ole jaettavissa.

Vesantolainen Tuomas Kuhmonen toimii tutkimusjohtajana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja on paneutunut etenkin maaseudun tulevaisuuteen eri näkökulmista. Hänen esitelmänsä aihe oli Maaseudulla ei ole vain yhtä tulevaisuutta. Voit tutustua Kuhmosen materiaaliin ja videoon.

Illan päätteeksi kerättiin palautetta tukemaan hankkeessa tehtävää VT5, satama, lentokenttä, Kotkatharju -alueen kehittämissuunnitelmaa. Palautetta kerättiin myös elinvoimaohjelmaa varten, sen laatii tänä vuonna kunta.

Tilaisuuden järjestivät hanke ja Joroisten yhtenäiskoulu, kahvin tarjoilivat Joroisten lukiolaiset. 

Joroinen - vihreän teknologian ja kestävän matkailun edelläkävijä

Joroisten kunta on aloittanut vihreää teknologiaa ja kestävää matkailua kehittävän EAKR-hankkeen, jossa auringolla on tärkeä rooli. Aurinkosähköstä halutaan käyttövoimaa lentokoneille, datakeskukselle ja kaikille energian käyttäjille.

Hankkeessa laaditaan kolme kehittämisselvitystä, jotka vauhdittavat paitsi yritysten, niin myös kolmannen sektorin mahdollisuuksia kehittää palveluja ja vihreää teknologiaa eli green techiä. Aurinkovoiman lisääminen tukee Joroisten kunnan tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Yhtenäisessä kokonaissuunnitelmassa valtatie viiden risteysalueelle, satamaan, lentokentälle ja Kotkatharjulle luodaan edellytyksiä eri alojen uudelle yritystoiminnalle: lentokentän alueella etenkin TKI- ja digitalisaatiotoimijoille ja satamassa ja Kotkatharjulla matkailutoimijoille. Kotkatharjun osalta tukena on vuonna 2015 valmistunut kehittämissuunnitelma. Hankkeessa suunnitellaan parin kilometrin mittainen esteetön Saimaan reitti, joka yhdistää Kotkatharjun satamaan ja viitostien risteysalueeseen.

Huutokosken green tech -kehittämissuunnitelmassa luodaan toimintaedellytyksiä aurinkoenergian tuotannon lisäämiselle ja datakeskuksen sijoittumiselle Huutokoskelle. Mahdollisen datakeskuksen hukkalämpökin pyritään hyödyntämään TKI-toiminnassa eli tutkimuksessa, kehittämisessä ja innovoinnissa.

Lentopaikkaselvityksessä kartoitetaan saavutettavuuden ja matkailun osalta käyttämätön potentiaali sekä mahdollisuudet muun muassa markkinaehtoisen ja sähköisen, vihreän lentotoiminnan aloittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Samalla selvitetään mahdollisuus vaihtaa lentoterminaalin energianlähde öljystä maalämpöön tai aurinkoenergiaan.

EAKR-hankkeen Joroinen – vihreän teknologian ja kestävän matkailun edelläkävijä (A78761) rahoittaa Pohjois-Savon liitto. Kustannusarvio on 187 500 euroa, josta EAKR- ja valtion rahoitusta on 80 prosenttia (150 000) ja Joroisten kunnan omarahoitusta 20 prosenttia (37 500). Hanke alkoi 15.8.2022 ja päättyy 31.12.2023.