Tulevaisuuden Huutokoski
Hankkeen uutiskirjeet
Uutiskirje 11.2.2025
Uutiskirje 2.4.2025
Ruukki-illan pohdintoja: ”Putilovin puhallushuoneen polku” ja monialayrittäjä?
Tuleeko Huutokosken pohjoisrannalle tulevaisuudessa ruukkiajan arkea, koulutusta, huvielämää ja kulttuurihistoriaa esittelevä alue? Sijaitsihan Joroisten ensimmäinen koulu eli Ekaterinan koulu aivan Ruukintien tuntumassa.
Kulkeeko etelärannalla joskus ruukkiajan teollista historiaa esittelevä reitti vaikkapa nimellä Putilovin puhallushuoneen polku?
Voisiko Huutokoski tarjota toimeentulon ahkeralle monialayrittäjälle, joka esimerkiksi pitäisi kahvilaa ja välinevuokraamoa sekä palvelisi junabongareita?
Tässä on otos ideoista, joita Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen Ruukki-illassa kehkeytyi 20. toukokuuta 2025.
Esimerkit Jyrkkäkosken ruukkialueen ja retkeilyreittien kehittämishankkeista, Sourun ruukilta Karttulasta sekä Juankosken ruukilta kuunteli entisellä maatalousoppilaitoksella 7 henkilöä ja etänä 2 henkilöä. Ideointiin osallistui viisi henkeä, mutta ajatus lensi ja projektikoordinaattorilla riitti kirjattavaa. Ruukkialueen kehittämisen ideointia jatkaa hankkeen ruukkityöryhmä, johon on ilmoittautunut viisi henkilöä.
Ruukki-illan esimerkkeihin voit tutustua materiaalipaketista, mutta Sonkajärven Jyrkkäkoskella Ruukin Tupaa pitävän yrittäjän Henri Jauhiaisen terveiset ja vinkit ovat luettavissa vain tästä.
Ruukin Tupaa on pitänyt JJ-Service Oy vuodesta 2012. Se on tehnyt Jyrkkäkoskelle kohta noin 900 000 euron investoinnit, vaikka sen liikevaihto ylitti 300 000 euroa ensimmäistä kertaa vuonna 2024.
Jauhiainen korosti, että tämä ei olisi ollut mahdollista ilman hankkeita, joita se on toteuttanut Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Ylä-Savon Veturin myöntämän Leader-rahoituksen avulla. Tärkeää on ollut myös pankkirahoituksen saaminen – mikä voi olla vaikeaa pienille matkailuyrityksille. Jauhiainen korosti myös verkostoitumisen merkitystä kuten alueellisiin ja maakunnallisiin matkailuhankkeisiin osallistumista: se on helpottanut kansainvälistymistä. Toiminnan ympärivuotisuuden kehittämisessä kumppanina on Vuokatti.
Matkailuyrityksen kasvattaminen on vaikeampaa ja hitaampaa, kun ollaan valtaväylistä sivussa. Jyrkkäkoskelle on Viitostieltä pitempi matka kuin Huutokoskelle. Mahdolliselle Huutokosken tulevalle monialayrittäjälle Jauhiainen antoi muutamia vinkkejä:
- On tärkeää rakentaa sen varaan, mitä alueella jo on: historiaa ja rakenteita ei voi viedä pois eikä niitä voi myöskään siirtää Huutokoskelle
- Yrittäjällä tulee olla vahva motivaatio, pitkäjänteisyyttä sekä halua ja mahdollisuus tehdä paljon töitä
- Kehittämistoimien ja -investointien suunnittelu kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin, jotta niitä pystyy edistämään silloin, kun rahoitus järjestyy
- Oman yrityksen toiminta, numerot ja sen palvelujen kysyntä pitää tuntea niin hyvin, että rahoittajille voi antaa paikkansa pitäviä laskelmia
- Investointirahan löytämiseksi kannattaa käyttää oman alueen elinvoima- tai yritysasiantuntijan apua
Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen kaikille avoimet työpajat jatkuvat alkusyksyllä.
(Päivitetty 23.5.2025)
Ruukin historia heräsi henkiin arkeologisella kävelyllä
Arkeologi Rami Kokko ARK-Sukellus Oy:stä auttoi kävelylle osallistuneita hahmottamaan, mitä Huutokosken ruukin aikana oli missäkin kohti Huutokosken rannoilla. Kuvassa näkyvä kivirakenne on ilmeisesti ollut osa ruukkialueen päärakennuksen eli Harmaalinnan ja kaivon lähettyvillä sijainnutta matalaa kivimuuria.
Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen järjestämä opastettu arkeologinen kävely ruukkialueella lauantaina 10. toukokuuta 2025 herätti suurta kiinnostusta. Mukaan mahtui neljäkymmentä nopeimmin ilmoittautunutta, ja toiveita on jo esitetty uusintakierroksesta. Hanke selvittää mahdollisuutta järjestää vastaava tilaisuus toistamiseen sulan maan aikana tänä vuonna.
Olennainen osa kierroksen onnistumista olivat Arvosen suvun kokoelmasta käyttöön saadut historialliset kuvat. Oppaana toiminut arkeologi Rami Kokko pitää kuvia arvokkaina, sillä valokuvaustekniikka oli melko uutta ruukin toiminta-aikana 1867 – 1877. Valokuvien avulla maastossa sijainneet kiviset perustukset, rauniot, kuopat ja rakenteet hahmottuivat entisajan rakennuksiksi.
Ruukin aikakaudelta säilyneistä rakennuksista ovat jäljellä konttorirakennus ja jauhomakasiini. Ne sijaitsevat Huutokosken etelärannalla yksityisalueella. Ruukin historiallinen alue joen etelärannalla on kaikilta osin yksityisomistuksessa eikä siten ole yleinen käyntikohde. Hanke selvittää mahdollisuutta luoda ruukkialueelle kävelyreitti, jolta ruukin historiaan olisi mahdollista tutustua.
Joen pohjoisranta Ruukintien sillan länsipuolella on Joroisten kunnan omistuksessa, ja siellä ovat nähtävissä Miilumaja-laavulle nousevat Katariinan portaat. Ruukin aikana suurin piirtein laavun kohdalla sijaitsi huvimaja. Harmaalinnalta kuljettiin huvimajalle kävelysiltaa, josta on todennäköisesti jäänteinä paaluperustuksia kummallakin puolella jokea.
Rami Kokon vetämä kierros ruukkialueella perustui hänen yrityksensä kesällä 2024 tekemään Huutokosken arkeologiseen inventointiin (ohjautuu Sysmäjärven Osakaskunnan sivuille, nyk. Joroisten Osakaskunta). Työn tilasi tuolloin Sysmäjärven Osakaskunta. Tulevaisuuden Huutokoski -hanke laajentaa tai syventää kyseistä inventointia tänä vuonna Huutokosken alueen kehittämiseksi kestävällä tavalla.
(Päivitetty 12.5.2025)
Huutokosken riippusilta on suljettu turvallisuussyistä
Joroisten kunnan rakennusvalvonta asetti 8. toukokuuta 2025 Huutokosken ylittävän kevyen liikenteen riippusillan käyttökieltoon siihen asti, kunnes se on kunnostettu turvalliseksi tai purettu.
Rakennusvalvonta päätyi ratkaisuun Kolman Kyläyhdistys ry:n vuonna 2023 Rambollilla teettämän yleistarkastuksen perusteella: Sillankaiteiden suojaverkko kiinnityksineen ei välttämättä estä pienten lasten ja eläinten putoamista veteen. Myös sillan kantavuuteen liittyy merkittäviä riskejä. Yleistarkastuksessa suositeltiin maksimissaan yhden henkilön painorajoitusta, koska sillan suunnittelukuormitus ei ole tiedossa. Painorajoituskyltti vaihtui 8. toukokuuta kieltokylttiin ja huomionauhoihin.
Kunnan teknisen toimen edustajat, siltaan rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat sekä Joroisten Osakaskunnan, Kolman Kyläyhdistyksen ja Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen edustajat totesivat sillan kunnon tiistaina 7. toukokuuta omin silmin siltaa koskeneen turvallisuuskokouksen aluksi.
Riippusillan kuntoa ja tulevaisuutta pohtivat riippusiltakokouksessa 7. toukokuuta vasemmalta Kari Suhonen Kolman Kyläyhdistyksestä, Sakke Häyrinen Joroisten Osakaskunnasta, maanomistaja Erkki Salmi, rakennustarkastaja Markus Lajunen ja rakennuttamis- ja hankintapäällikkö Jonne Heimonen Joroisten kunnasta sekä maanomistajan edustaja Pauli Aholainen.
Kaikki halusivat varmistua siitä, ettei sillalla pääse tapahtumaan minkäänlaista vahinkoa. Sillan asettaminen käyttökieltoon onkin kaikkien mielestä oikea ratkaisu.
Riippusillan turvallisuus on herättänyt huolta jo aiemminkin. Esimerkiksi keväällä 2024 vesi virtasi sillan yli ja jäälautat virtasivat joessa siltaa hipoen.
Tämän vuoden helmikuussa Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen riippusiltaillassa Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Joroisten kunnan teknisen toimen edustajien puheenvuorot herättivät osallistujat pohtimaan nykyisen sillan tilaa. Riippusiltaillassa kiinnostusta herätti mahdollisuus rakentaa Huutokoskelle uusi, mahdollisimman pitkäikäinen ja huoltovapaa kevyen liikenteen silta.
Seuraavaksi Tulevaisuuden Huutokoski -hanke kutsuu koolle hankkeessa perustetun riippusiltatyöryhmän jatkotoimien suunnittelemiseksi. Tavoitteena on selvittää mahdollisuudet purkaa nykyinen silta ja rakentaa uusi silta itsenäisenä hankkeena tai yhdessä Huutokosken retkeilyreittien kanssa.
(Päivitetty 9.5.2025)
Pohjapato ja melontamahdollisuuksien kehittäminen kiinnostavat
Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen järjestämän Vesireitit ja kalastus -illan kuulijoita kiinnosti eniten Pohjois-Savon ELY-keskuksen edustajien alustus, jossa pohdittiin mahdollisuutta nostaa Sysmäjärven vedenkorkeutta pohjapadolla ja kerrottiin Sysmäjärvi – Paro-käyttäjäkyselyn tuloksista.
Huutokoskella 25.3.2025 järjestettyyn tilaisuuteen osallistui paikalla 18 ja etänä 4 henkilöä. Alustajia oli kuusi. Esimerkiksi kyselytuloksia ja melonnan kehittämistietoa sisältävään illan materiaalipakettiin pääsee tästä.
ELY-keskuksen Sysmäjärvi – Paro-kyselyyn (ohjautuu Pohjois-Savon ELY-keskuksen sivuille) tuli yhteensä 166 vastausta, joista 137:ssä eli 83 prosentissa kannatettiin periaatteessa pohjapadon rakentamista, kunhan tulvakorkeudet eivät muutu nykyisestä. Iltaan osallistuneita kiinnostivat mm. padon toimintaperiaate ja sijoituspaikka.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija kertoi, ettei ELY-keskus ole vielä tutkinut mahdollisia sijoituspaikkoja. Paikka olisi mietittävä ja tutkittava maastossa. Eduksi olisi helposti rakennettava ja suhteellisen leveä kohta joessa. Pohjapadon yhteyteen ei kannata rakentaa siltoja tai laitureita, sillä patoa voidaan joutua korjaamaan. Tästä syystä padolle sovitaan maanomistajien kanssa pysyväisluonteiset kulkuyhteydet, joista maksetaan korvaukset.
Pohjapadon leveys mahdollistaa tulvavesien purkautumisen ilman, että tulvakorkeudet nousevat. Matalamman veden aikana pohjapato hidastaa virtausta niin, että vesi pysyy Sysmässä pitempään. Vedenpinnan nousu voi parantaa järven happitilannetta etenkin talvisin, ja vesikasvillisuuden leviäminen saattaa hidastua.
Padon keskelle tehtävä alivirtaama-aukko turvaa virtauksen myös kuivakausina, ja usein se kivetään kalannousuväyläksi – jota kalat tutkimusten mukaan myös käyttävät. Kohdasta pääsee myös veneillä ja kanooteilla, jos vettä on tarpeeksi.
Keskustelussa nousi esiin ajatus hidastaa Sysmästä tulevaa virtausta ohjaamalla vettä Huutokosken alkuperäiseen uomaan, joka kiersi ns. Tuovilansaaren, ennen kuin peltomaan saamiseksi ja uiton mahdollistamiseksi kaivettiin nykyinen uoma 1908-1912. Vielä vuosituhannen vaihteessa alueelle pääsi veneellä ongelle. ELYn edustajille paikka ei ollut tuttu, mutta yksi harkittava mahdollisuus.
Sysmäjärven Osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja sanoi, että pohjapadon teko ja Tuohilahden voimajohtotyöt johtaisivat taimenen kutusoraikkojen täyttymiseen maa-aineksella ja taimenten häviämiseen. Hänen mukaansa työt kannattaisi tehdä yhtä aikaa, jotta osakaskunta selviäisi yhdellä kosken kunnostuksella ja sorastuksella. Samalla voitaisiin kunnostaa myös vuosikymmeniä sitten täyttyneet taimenien kutupaikat Pistokoski ja Pellonaluskoski. Kunnostustoimet tehtäisiin melontaa hyödyttävällä tavalla. Osakaskunta etsii Sysmältä paikkaa automaattiselle vedenkorkeudenmittarille.
Pieksämäen Kanoottiseuran edustaja kiitti paikallisia aktiivisuudesta, kuten kolmen vuoden aikana tehdyistä raivaustöistä. Hän kertoi melojien toivovan pysyviä koskipujottelun harjoitusnaruja ja -keppejä ensimmäiseksi sillan alapuolelle. Huutokoski soveltuisi kurssitus- ja jopa kisapaikaksi. Suurempia melojamääriä varten ensimmäiseksi tarvittaisiin lisää pysäköintialuetta ja kääntöpaikka, samoin vesillelasku- ja nousupaikkoja. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että melonnan ja kalastuksen yhteensovittaminen vaatii yhteistyötä harrastajien, osakaskunnan ja kalatalousalueen kesken.
Suomen Melonta- ja Soutuliiton koskimelonnan olosuhdetyöryhmän puheenjohtaja kertoi koskipujottelusta ja -krossista olympialajeina sekä kasvavien lajien vaikutuksista paikallistalouteen. Huutokoski soveltuisi etenkin juniorien harjoitus- ja kilpailupaikaksi. Portit joessa tuovat melontaan pelillisiä elementtejä, mikä kiinnostaa lapsia ja nuoria. Puhujan mukaan esimerkiksi Taivalkosken melontakeskuksessa (ohjautuu Taivalkosken melontakeskuksen sivuille) järjestetään SM-kisaviikonloppuna houkutteleva Palava koski -tapahtuma, ja Ranskan valtion omistama energiayhtiö EDF (ohjautuu ranskalaisen energiayhtiön sivuille) on ranskalaisen lajiliiton kumppani, ja maalla on paljon lajin olympiamitaleja. Suomen Melonta- ja Soutuliitto on valmis osallistumaan Huutokosken kehittämiseen melontakohteena.
Iltaan osallistuneet miettivät myös sitä, olisiko Savon Voima valmis osallistumaan Sysmän, Paron ja Huutokosken alueella vesistön tilan ja sen virkistyskäytön kehittämiseen.
(Päivitetty 27.3.2025)
Reitistöt maalla -reittitavoitteet on asetettu
Tulevaisuuden Huutokoski -hanke järjesti 18. maaliskuuta Joroisten kunnanvirastolla Reitistöt maalla -illan, johon saapui fyysisesti 15 henkeä ja etäyhteyksillä 5 henkeä. Alustajia oli viisi.
Illan aikana todettiin, että kiinnostavia ja monipuolisia reittimahdollisuuksia Huutokoskelta eri suuntiin on lukuisia. Lopulta päädyttiin tavoittelemaan aluksi kolmea eri reittiä: maisemallisesti monipuolista pyöräiltävää ympyräreittiä Joroisten kirkonkylän, Huutokosken ja Kolman harjujen välille; Huutokosken koskialueen ja mahdollisesti ruukkialueen sisältävää teemapolkua sekä pitempää kävelyreitistöä, joka kulkisi Huutokoskella hyödyntäen mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä ja polkuja.
Väylävirasto omistaa useita rakennuksia Huutokosken rautatieaseman alueella, mutta ei varsinaista asemarakennusta. Väyläviraston edustaja kertoi, että Väylävirasto teettää todennäköisesti kesän 2025 aikana omistamistaan rakennuksista kuntoarvion ja rakennushistoriallisen selvityksen. Osallistujia huoletti etenkin upean vesitornin katon kunto.
Väylävirastoon välittyivät toiveet myös kevyen liikenteen väylän saamisesta Vättiläntien varteen Joroisten kirkonkylän ja Huutokosken välille, Pieksämäki – Joensuu-radan sähköistämisestä sekä Iisalmi – Pulkkila-välin eli Viitostien ja Nelostien välisen yhteyden nostamisesta osaksi pääväyläverkkoa.
Pieksämäen kaupungin edustaja kertoi Vedenjakajareitistön rakentamisesta, ylläpidosta ja markkinoinnista, ja reitistöjen kehittämisvinkkejä kuultiin myös Juvan kunnan edustajalta. Lisäksi luotiin katsaus lähiseudun reitistötilanteeseen ja keskusteltiin erilaisista pyöräily- ja kävelyreittivaihtoehdoista. Alustuksiin liittyvä materiaalipaketti on tuhti tietopaketti mm. reitistöjen kehittämiseksi laajemminkin Joroisissa.
Maalla kulkevia reitistöjä alkaa kehittää työryhmä. Siihen on ilmoittautunut avaustyöpajassa ja 18.3. tilaisuudessa yhteensä kuusi henkilöä.
(Päivitetty 20.3.2025)
Työryhmä alkaa suunnitella riippusillan kehittämistä
Huutokosken riippusillan kehittämistä alkaa suunnitella riippusiltatyöryhmä. Se koostuu Huutokosken alueen edustajista, jotka kutsuvat mukaan jäseniä myös Joroisten kunnasta. Riippusiltatyöryhmästä kiinnostui kahdeksan nimensä ilmoittanutta hankkeen avaustyöpajassa 28. tammikuuta.
Riippusiltatyöryhmän käynnistämisestä päätettiin Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen riippusilta-aiheisessa kyläkokouksessa 25.2.2025 Huutokoskella. Tilaisuuteen osallistui paikalla 15 ja etänä 3 henkeä sekä 5 alustajaa eli 23 henkeä. Keskustelu oli vilkasta, ja tilaisuus venyi 3,5-tuntiseksi.
Uusi silta kiinnosti osallistujia enemmän kuin nykyisen kunnostaminen, sillä alikulkukorkeuden nostaminen vaatisi paljon työtä. Lisäksi uuden sillan käyttöikä olisi pitempi kuin korjatun, jopa sata vuotta.
Metsähallituksen Luontopalvelujen toteutusvastaava Tero Mustonen kertoi riippusillasta käyntikohteena ja teknisenä rakenteena. Erityisesti osallistujia kiinnosti Metsähallituksen Enontekiölle rakentama teräselementtirakenteinen silta. Se vaatisi vähemmän perustustöitä ja huoltoa kuin puurakenteinen silta. Se myös mahdollistaisi veneliikennettä eikä kärsisi jäiden liikkeestä keväisin.
Mustosen ja Joroisten kunnan rakennuttamis- ja hankintapäällikön Jonne Heimosen puheenvuorot herätti osallistujat pohtimaan nykyisen sillan turvallisuutta sekä hallinnointi- ja vastuukysymyksiä. Keskustelua käytiin myös mahdollisen uuden sillan sijoituspaikasta sekä sillan vilkastumisen vaikutuksesta lähimpiin asukkaisiin ja sillalle kulkuun.
Kahden kylän onnistuneista riippusiltahankkeista kertoneet etävieraat myös vastasivat kysymyksiin ja lupautuivat ”riippusiltakummeiksi” Huutokosken mahdolliseen siltahankkeeseen. Kaikki illan alustukset löytyvät materiaalipaketista.
Osallistujat totesivat, että ulkoilureitistön kehittäminen sillan yhteyteen on tärkeää, jotta sillalla on käyttäjiä pitkälle tulevaisuuteen. Polveileva ja vilkas keskustelu osoitti sen, että kyse ei ole pelkästä riippusillasta, vaan Huutokosken alueesta kokonaisuutena.
Mahdollisuuksia merkittävään kehittämiseen kuten matkailun lisääntymiseen ja viipymien pidentämiseen on. Siten Huutokosken kehittäminen voi tukea Joroisten kehittymistä, joten osallistujat pitivät yhteistyötä Joroisten kunnan kanssa tärkeänä.
Riippusiltaan sekä vesistön virkistyskäyttöön ja tilaan liittyen tilaisuudessa muistutettiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen kyselystä Sysmäjärven ja Paron käyttäjille. Kyselyyn tulee vastata 15.3. mennessä, lisätietoa löytyy täältä.
Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen seuraavien työpajojen aiheet ovat reitistöt maalla sekä vesireitit ja kalastus. Tilaisuudet järjestettäneen maaliskuun loppupuolella, asiasta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.
(Päivitetty 28.2.2025)
Huutokosken kehittäminen alkoi 40 hengen voimin
Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen ensimmäinen työpaja eli kaikille avoin kyläkokous 28.1.2025 kokosi Huutokoskelle entiselle maatalousoppilaitokselle ja etäyhteyksien päähän yhteensä 40 osallistujaa, joista osa asettui ryhmäkuvaan. Keskustelu oli innokasta ja ideoivaa. Seuraava työpaja on jo suunnitteilla, sen järjestämisajasta tiedotetaan myöhemmin.
Kyläkokouksessa kunnanjohtaja Jaakko Kuronen kannusti kehittämään Huutokoskea toimijoiden yhteisvoimin. Hänen mukaansa Fingrid Oyj:n varavoimalaitos sekä alueen mahdollisuudet biokaasun tuotannosta mahdolliseen datakeskukseen ja uusiutuvan energian tuotantoon aurinkovoimalla tarjoavat paljon kehittämispotentiaalia ja säteilevät myönteistä vaikutusta lähialueellekin.
Kunnan tekninen johtaja Petri Miettinen kertoi ulkoilureitistöjen kehittämistavoitteista. Hänen mukaansa reitistöjä kannattaa kehittää niin, että taukopaikat ovat mahdollisimman monin tavoin liikkuvien käytettävissä ja helposti huollettavissa. Miettisen mukaan Huutokosken alueen yleiskaavayhdistelmässä junaradan ja Vättiläntien väliin jäävälle työpaikka-alueelle tavoitellaan datakeskusta, jonka tuottamalle hukkalämmölle etsitään käyttömahdollisuuksia. Vättiläntien koillis- ja pohjoispuolella sijaitsevan, ainakin toistaiseksi noin 450 hehtaarin laajuisen aurinkopuistoalueen kaavoittaminen alkanee tänä vuonna, ja osayleiskaava valmistunee mm. kuulemisten ja yleisötilaisuuksien jälkeen 2026.
Sivistysjohtaja Mika Huovinen kertoi Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeen olevan sivistystoimen hanke ja näki alueella monipuoliset kehittymisen mahdollisuudet arkeologiasta ja historiasta ruumiinkulttuuriin ja mielen hyvinvointiin.
Kolman Kyläyhdistyksen varapuheenjohtajan Kari Suhosen mukaan riippusilta on yhdistyksen näkökulmasta ykkösasia alkaneessa hankkeessa.
Hankekoordinaattori Riitta Kärkkäinen esitteli Joroisten, Rantasalmen, Juvan ja Sulkavan yhteisen Lumovoimaa kulttuurista -hankkeen, muun muassa sen Kylässä-kiertueen sekä halun edistää kylätarinoiden saamista talteen.
Historian harrastaja Jussi Laine kertoi esimerkkejä Huutokosken rikkaasta historiasta ja värikkäistä, kylän, Joroisten ja Varkaudenkin kehittymiseen vaikuttaneista henkilöistä. Esimerkiksi Olga Forstén antoi Rauhaniemi-nimen miehensä Torsten Forsténin kanssa ostamalleen tilalle Huutokosken Ruokoniemeltä. Sinne he mm. siirsivät Terijoelta huvilan, jonne Olga perusti sanatorion eli parantolan. Alueellinen vaikutus näkyy vaikkapa siinä, että ruukkiajan Harmaalinna on yhä Varkauden Lehtoniemessä isännöitsijän rakennuksena. Torsten Forstén omisti insinööri Alfred Krankin kanssa Tehtaat Lehtoniemi & Taipale Fabrikerin. Opastuskierroksille Huutokoskella riittää siis kerrottavaa. Tilaisuuden materiaalipakettiin pääset tästä.
Kansainvälistä matkailua ja kiinnostavia kohteita
Illan keskustelussa ehdotettiin tarinoiden ja tietojen kokoamista digitaaliseen muotoon ja sitomista reitteihin QR-koodeilla sekä historiatietojen kokoamista verkkoon niin, että niitä pystyy täydentämään.
Osallistujien havaintojen mukaan rautatieaseman miljöö kiinnostaa kansainvälisestikin, sillä junabongareita liikkuu, ja pari vuotta sitten junallinen saksalaisia höyryveturiharrastajia tuli kuvaamaan Huutokoskelle. Väyläviraston edustaja luonnehti Huutokosken asemarakennusta jopa Euroopan mittakaavassa harvinaiseksi, sillä usein saman ikäluokan asemarakennukset ovat kivisiä tai vanhat rakennukset on korvattu uusilla kivirakennuksilla.
Kansainvälisen matkailun kehittämistä osallistujat pitivät mahdollisena ainakin nuorten suosiman melonnan sekä kalastuksen osalta – etenkin jos veden riittävyys taataan pohjapadolla ja Liunan voimalaitokselle saadaan ohitus.
Kiinnostavina asioina mainittiin Torger Enckellin fresko Vättilässä, Joroisten yksityinen Maanpuolustusmuseo Lapinmäellä ja kylän rooli sotahistoriassa. Potentiaalia nähtiin Huutokosken kehittämisessä luokkaretkikohteena ja paikallisten yritysten asiakastapaamisten paikkana. Majoitustarjontaa ja -palveluja ideoitiin pihamökkeihin, joita yksityiset voisivat rakentaa, sekä entiselle maatalousoppilaitokselle. Myös glampingin Joroisten toimintamalli on hyödynnettävissä.
Työpajaan osallistuneille suunnatun kyselyn perusteella työpajojen toivotuin järjestämispaikka on entinen maatalousoppilaitos ja toivotuimmat ajankohdat tiistai–torstai-illat. Myös työryhmien kokoaminen eri teemojen ympärille kiinnostaa. Seuraavan työpajan aiheena on riippusilta.
Monikanavainen viestintä jatkuu vastaajien toiveiden mukaan. Ensisijaisesti hanke viestii Joroisten kunnan verkkosivuilla ja Facebook-tilillä. Myös projektikoordinaattorin sähköpostilistalle voi ilmoittautua, yhteystiedot löytyvät sivun alareunasta.
(Päivitetty 31.1.2025)
Tulevaisuuden Huutokoski -hanke
EU:n maaseuturahoitusta SavonLuotsi Leader ry:n kautta saanut Tulevaisuuden Huutokoski -hanke alkoi 16.12.2024 ja jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka. Hanketta hallinnoi Joroisten kunta, jonka kumppaneiksi ovat sitoutuneet Sysmäjärven osakaskunta, Kolman Kyläyhdistys ry ja Huutokosken Arvo-Kala Oy. Myös sidosryhmiä on lupautunut mukaan useita.
Hanke kartoittaa mahdollisuudet kehittää noin kolmen kilometrin mittainen Huutokoski ja sen tuntumassa sijaitseva Huutokosken kylä yhä tunnetummaksi ja suositummaksi virkistys-, ulkoilu-, retkeily- ja matkailukohteeksi. Hanke pyrkii myös tukemaan asumista ja yrittämistä kylässä. Huutokosken kiinnostavuuden kasvu voi hyödyttää myös Joroisten matkailu-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluyrityksiä.
Hanke selvittää edellytykset kevyen liikenteen riippusillan kunnostamiseen tai uusimiseen, melonta-, pyöräily- ja patikointireittien kehittämiseen, historiallisen ruukkialueen säilyttämiseen ja kehittämiseen kulttuurihistorialliseksi käyntikohteeksi sekä alueen tunnettuuden ja palvelujen kehittämiseen matkailun näkökulmasta.
Työskentely alkaa alkuvuonna 2025 kyläkokouksella, josta tiedotetaan erikseen. Sateenvarjo- ja strategiahankkeen lopputuloksena syntyy Huutokosken alueen yleissuunnitelma, joka tulee vapaasti elinkeinoelämän, järjestöjen ja yksittäisten henkilöiden käytettäväksi.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 125 382 euroa. Summasta Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämä Euroopan maaseuturahaston 2023 – 2027 ja valtion tuki kattaa yhteensä 100 306 euroa. Loppu on talkootyötä ja Joroisten kunnan tukea.
Lisätiedot: projektikoordinaattori Anna Kaasinen: anna.kaasinen@joroinen.fi;
044 714 7463.
(Päivitetty 20.12.2024)